Yleinen digitalisaatioon liittyvä harhaluulo on, että robotit vievät työpaikkamme. Todellisuus on kuitenkin toinen. Lue Paula Miettisen haastattelu.
Robotit vievät ihmisiltä rutiinityötä, mutta tuovat samalla uudenlaisia tehtäviä. Uutta löytää se, joka oppii ja etsii uutta jatkuvasti.
Kauhuskenaariot robottien synnyttämästä työpaikkojen tuhosta kilpailevat keskenään. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi muutama vuosi sitten, että Suomesta voi hävitä jopa kolmannes työpaikoista tietotekniikan kehittymisen takia.
Jobcalypse-kirjan kirjoittanut brittiläinen sarjayrittäjä ja kirjailija Ben Way puolestaan arvioi samoihin aikoihin, että robotit voivat korvata 30 vuoden aikana 70 prosenttia perinteisistä työpaikoista.
Robotit ja muut digitaaliset ratkaisut tulevat eittämättä viemään monenlaisia töitä ihmisiltä.
”Mutta toisaalta ne tuovat jatkuvasti myös uudenlaisia työpaikkoja. Erään arvion mukaan digitalisaatio tuo kaksi ja puoli uutta työpaikkaa jokaista viemäänsä kohti”, sanoo DNA:n yritysmarkkinoinnista vastaava Paula Miettinen.
Teknologian kehittyminen on kautta historian lopettanut kokonaisia ammatteja. Esimerkiksi Suomesta ovat kadonneet tervanpolttajat, puhelunvälittäjät ja bussien rahastajat. Kadonneiden ammattien tilalle on tullut tehtäviä, joita viisikymmentä vuotta sitten ei osattu kuvitellakaan. Sama tilanne voi olla nyt edessä. Se kuitenkin tiedetään jo nyt, että muun muassa koodareita, data-analyytikkoja ja robotinkorjaajia kaivataan enemmän.
Robotit ovat tehokkaita rutiininomaisissa tehtävissä, joissa toistetaan ennalta määrättyjä toimenpiteitä. Ihmisen vahvuudet puolestaan liittyvät luovaan tekemiseen, jossa asioita mietitään uudella tavalla.
Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen on arvioinut Miettisen tavoin, että robotisoituminen synnyttää täysin uusia töitä, joita voi olla vielä vaikea kuvitella. Ihmisellä on Kauhasen mukaan myös suhteellinen etu joissain tehtävissä. Ihmisen valtteina ovat kyky ongelmanratkaisuun. Lähes kaikkien ammattien sisältö kuitenkin muuttuu.
Paula Miettinen näkee, että meidän kannattaa muun muassa valmistautua siihen, että työtoverimme on yhä useammin robotti.
”Kun pystymme käyttämään esimerkiksi terveydenhuollossa apuna robotiikkaa ja koneälyä, toiminta tehostuu, koska voimme hallita entistä monipuolisemmin asioita.”
Hyvä esimerkki robottien voimasta on Uudenkaupungin autotehdas, joka hyödyntää monipuolisesti robotteja, saa uusia toimeksiantoja ja työllistää yhä enemmän ihmisiä.
Kansantalouden tasolla robotit ovatkin Suomelle suuri mahdollisuus, koska robotin tekemän työn hinta on sama Kiinassa ja Suomessa. Siksi robotit parantavat Suomen suhteellista kilpailukykyä kansainvälisessä kisassa.
Valmiina uuteen maailmaan
Digitaalisen työn murroksen ero moneen aiempaan murrokseen on todennäköisesti siinä, että muutokset tapahtuvat nyt nopeammin. Siksi sekä yritysten että ihmisten kannattaisi etsiä murroksesta hyötyjä eikä jäädä vastustamaan kehitystä. Kyseessä on iso muutos korvien välissä.
”Sekä nuorten vanhemmilla että koululaitoksella onkin paljon tekemistä asenneilmaston muuttamisessa. Tietyn tyyppisiä töitä ei ole tulevaisuudessa, ja siksi pitäisi kiinnostua uusista asioista”, sanoo Miettinen.
Hyvä esimerkki asennemuutoksen vauhdittamisesta on Suomen Robotiikkayhdistyksen ”Robotit rakentavat tulevaisuudessa”-kilpailu, jossa koululuokat tekivät tulevaisuuden robotti-innovaatioita.
Miettinen painottaa, että mahdollisuuksia näkevän ihmisen silmin murros ei lisää turvattomuutta, koska tällainen ihminen haluaa olla mukana maailman muutoksessa.
Työnantajat eivät voi kuitenkaan ajatella, että ihmiset ottaisivat yksin vastuun kehittymisestään.
”Ei työnantaja voi ajatella, että poistaa aina keski-ikäiset ja ottaa uudet diginatiivit töihin. Täytyy luoda jatkuvan kehittymisen työympäristö.”
Paula Miettinen on mukana useiden muiden huippuasiantuntijoiden kanssa DNA Busineksen Hyvä paha digitalisaatio -dokumenttielokuvasarjassa. Tutustu sarjaan tästä!
