Tekoälyn etiikka ja ihmisen rooli robottien dominoimassa tulevaisuudessa on kuuma aihe. Piilaakson isot kihot jakavat maailmanlopun ennustuksiaan, joissa tekoäly valloittaa maailman. Samalla tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset paaluttavat asemaansa johtoryhmien esityslistoilla.
On helppoa kyynistyä sellaisen tulevaisuuden kynnyksellä, jossa ihmiset menettävät jalansijaansa ja sydämettömät algoritmit rynnivät kuskin penkille. Joidenkin mukaan olemme tuomittuja luovuttamaan maailman hallinnan älykkäille koneille. Vai olemmeko sittenkään?
Jos juuri nyt ilkeä tiedemies olisi askartelemassa ultimaattisen älykästä konetta, yksi tapa tehdä se olisi koodata keinotekoiset ihmisaivot. Jäljentää biologinen hierarkia ja liitokset piirilevyihin, ykkösiksi ja nolliksi.
Ensimmäinen ongelma, jonka tiedemies kohtaisi on kuitenkin se, että vielä vuonna 2019, huolimatta kaikesta edistyksestä biologian ja lääketieteen aloilla, emme edelleenkään täysin ymmärrä, kuinka ihmisaivot toimivat. Sen verran tiedämme, että kyseessä on äärimmäisen kompleksinen systeemi hierarkioineen ja yhteyksineen. Ihmisaivojen 100 biljoonan synapsin kloonaus rautaan ja softaan on siis teknisesti lähes mahdotonta ja taloudellisesti hulluutta.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että voimme huokaista helpotuksesta ja nostaa jalat pöydälle? No ei aivan. Teknologia kehittyy salamannopeasti. Läpimurto voi tapahtua koska vain, mutta ei ehkä aivan niin pian kuin jotkut povaavat. Ei kannata panikoida, vaan rauhassa automatisoida menemään. Ihminen on edelleen pomo eikä valtamme horju vielä.
Muutamaa asiaa jokaisen yrityksen kannattaa kuitenkin pohdiskella:
- Jotkut tiettyihin rajallisiin toimiin erikoistuneet ohjelmistorobotit kykenevät jo itsenäiseen päätöksentekoon, kuten esimerkiksi itseajavat autot tai automaattiset pankkivirkailijat. Jos robottiauto ajautuu törmäykseen, väistääkö se jalankulkijaa silläkin uhalla, että ajautuu vastaantulevien kaistalle? Mitä eettisiä sääntöjä algoritmi noudattaa?
- IoT-sovellusten lisääntyminen ja 5G:n tulo lisäävät tiedon määrää. Tiedon prosessointi on alue, jossa robotit ovat paljon ihmistä nopeampia. Prosessoitu data on valtaa. Peruslaskennan nopeudessa ja tarkkuudessa ihmisaivot ovat 10 miljoonaa kertaa hitaammat. Jos koneoppiminen on vielä tuntematon aihe, ehkäpä nyt kannattaisi tutustua siihen?
- Tekoäly muokkaa pikkuhiljaa myös sitä mitä työntekijöiltä vaaditaan. Monotoniset ja toisteiset työtehtävät, copy-paste-hommat alkavat vähentyä. Samaan aikaan koodareista ja tietoturvaeksperteistä kilpaillaan yhä verisemmin. Laatikon ulkopuolelta tuleville ideoille on kysyntää, kun suomalaisyritykset kilvoittelevat parhaista ihmisaivoista. Onko teidän yrityksenne jo kärsinyt resursointihaasteista? Millaisin lääkkein niitä vastaan taistellaan?
Kirjallisuutta tästä aiheesta löytyy pilvin pimein, mutta tässä muutama inspiraation lähde: Jeff Hawkinsin ja Sandra Blakesleen Älykkyys ja Yuval Noah Hararin 21 oppituntia maailman tilasta. Samaan aikaan nauti ihmeessä lomastasi tietäen, että aivosi ovat uniikit kyvyssään prosessoida rinnakkaisia ja monimutkaisia tehtäviä – ja vieläpä tekevät sen melkoisen vaivattomasti.
Tutustu DNA:n tekoälyn hyödyntämisen eettisiin periaatteisiin tai kuuntele podcast: Mitä pitää tietää tekoälyn etiikasta?
