Uusi tapa ostaa palveluita vaatii uudenlaista seurantaa. Kustannusjahdin lisäksi FinOps auttaa vastuullisuuden toteuttamisessa.
Julkipilvi on mullistanut it-palvelujen hankkimista ja tuotantoa. Enää ei tarvitse anella määrärahaa budjettivastaavalta ja odotella, milloin tietohallinto saisi myllyt pyörimään. Ostat vain haluamasi palvelun tai resurssin pikkuruisella kuukausimaksulla julkipilvestä, ja homma lähtee heti hyrräämään.
Etenkin vanhan maailmanjärjestyksen kankeuteen ja kalleuteen tottuneet ovat pilvipalveluiden kanssa kuin lapsi karkkikaupassa. Tuo tuosta ja vielä tuo tuosta! Ja kun näitä lapsia on samassa organisaatiossa monta, hallitsematon sekasotku on valmiina. Kukaan ei tiedä, paljonko organisaatio kaikkiaan maksaa pilvestään.
Ellei organisaatio sitten ala soveltaa FinOpsia. Käytännössä se tarkoittaa yksinkertaisesti organisaation julkisen pilven kustannusten seurannan, kohdistamisen ja optimoinnin aloittamista. Eikä tässä vielä kaikki.
”Vanhan koulun prosessit sopivat pilvipalveluidenkin hankintaan. Vaikkapa virtuaalikoneen hankintaprosessi kannattaa tehdä hyväksi havaitulla mallilla avaamalla tiketti palvelunhallintajärjestelmässä”, Nordcloudin julkipilven infrastruktuurista vastaava CTO Petri Kallberg sanoo.
”FinOpsin noudattaminen auttaa myös ympäristö- ja vastuullisuustoimintoja, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti”, julkipilviteknologioihin erikoistuneen Nordcloudin julkipilven infrastruktuurista vastaava CTO Petri Kallberg sanoo. FinOps-työkaluista saa tänään helposti irti tietoja paitsi euroista, myös pilvikäytön ympäristövaikutuksista.
”Palveluihin käytetty euromäärä kulkee pitkälti käsi kädessä hiilijalanjäljen kanssa”, Kallberg sanoo. Yritys siis saa kustannussäästöjen kaupanpäällisiksi tietoa siitä, minkä verran se on samalla vähentänyt ympäristökuormitustaan. Niin sijoittajat, sidosryhmät kuin asiakkaatkin arvostavat tänä päivänä vastuullista yritystoimintaa.
Nimeä vastuulliset
Ensimmäinen askel FinOpsin soveltamisessa on nimetä pilvipalveluiden kustannusten hallinnasta vastaava taho. Ihanteellisessa tapauksessa se olisi tiimi, jossa olisi edustus tietohallinnosta, talousosastolta ja liiketoiminnasta. Tärkeintä on kuitenkin, että joku tai jokin on vastuussa.
Pilvikulut täytyy kohdistaa eri kustannuspaikkoihin, että niitä voisi seurata ja hallita tehokkaasti. Pilvipalveluihin voi liittää metadatana tageja, joiden avulla palveluita voi nimiöidä eri projekteihin ja kustannuspaikoille. Kallberg tosin ei pidä pelkkää tagien käyttöä parhaana tapana kustannusten kohdentamiseen.
”Tageilla on pahana tapana jäädä päivittämättä. En ole oikeastaan missään nähnyt sen onnistuneen kunnolla”, Kallberg sanoo. Parempi ratkaisu hänen mukaansa olisi pitää kirjanpitoa palveluista ja niiden omistajista jossain muualla kuin julkipilven omissa työkaluissa, missä sen ajan tasalla pitäminen voi olla hankalaa tai unohtua kokonaan.
Syynää sopimukset
Pilvikäytön optimointi kannattaa aloittaa sopimusten ja hankintamallien tarkistelulla.
Yhdistämällä yksittäisiä pilvitilauksia suuremmaksi sopimukseksi päästään helposti paljousalennusten piiriin. Edullisemmista hinnoista voi päästä nauttimaan myös sitoutumalla tilaukseen pidemmäksi aikaa. Pilvipalveluiden hinta ylipäänsä voi vaihdella merkittävästikin eri hankintamallien välillä.
Tällainen tarkastelu on Kallbergin mukaan jo sangen tavallista keskisuurissa ja suuremmissa yrityksissä. ”Se on myös suhteellisen helppoa. Pienehköllä vaivalla on saavutettavissa tuntuvia säästöjä. Varsinainen resurssien käytön optimointi on sitten työläämpää, ja saavutettavat säästöt koostuvat tyypillisesti pienemmistä puroista”, Kallberg sanoo.
Hankkiudu eroon jätteestä
Resurssioptimoinnissa helpointa on etsiä ”jäte” – turhaksi jääneet resurssit, joille ei ole enää käyttöä – ja hankkiutua eroon siitä.
”Tyypillisesti puhutaan vanhoista varmuuskopioista tai sovellusympäristöistä, joita ei ole muistettu tai uskallettu poistaa”, Kallberg sanoo. Jos jätehuolto ei ole ollut yrityksessä aktiivisella agendalla, siivottavaa hänen mukaansa todennäköisesti löytyy.
Kallberg vinkkaa automatisoimaan pilviresurssien toimitusprosessin niin, että manuaalisesti tilatut resurssit eivät jäisi jauhamaan hamaan ikuisuuteen asti. Automaation avulla palvelun elinkaaren voi ottaa hallintaan.
”Vanhan koulun prosessit sopivat pilvipalveluidenkin hankintaan. Vaikkapa virtuaalikoneen hankintaprosessi kannattaa tehdä hyväksi havaitulla mallilla avaamalla tiketti palvelunhallintajärjestelmässä.”
Tämä automatisointi edellyttää toki sitä, että käytössä oleva palvelunhallintatyökalu juttelee pilvipalvelun kanssa konepellin alla api-rajapintojen välityksellä.
Automatiikkaa on hyvä hyödyntää myös napsauttamaan pois päältä sellaiset ympäristöt, joita ei käytetä virka-ajan ulkopuolella. Kannattaa myös varmistaa, että hankitut pilviresurssit eivät ole ylimitoitettuja. On turha maksaa suoritintehosta, tallennustilasta tai kaistasta, jota ei käytä.
Arkkitehtuuria unohtamatta
Optimoinnin ylimmällä – ja samalla vaativimmalla – portaalla tutkaillaan, josko arkkitehtuuriset muutokset olisivat tarpeen. Toisiko it-ympäristön jonkin osion toteutustavan muutos säästöjä?
”Arkkitehtuurimuutoksen tuomat säästöt ovat kuitenkin usein kohtuullisen pieniä verrattuna uusimisesta aiheutuvaan vaivaan ja siihen liittyviin riskeihin”, Kallberg huomauttaa.
Pelkkään säästönäkökulmaan ripustautuminen ei ole tosin hyvä sekään. Vanhoissa toteutuksissa on usein teknistä velkaa, joka pitäisi joka tapauksessa maksaa takaisin – mikä puhuu siis arkkitehtuurin uusimisen puolesta.
Jokaisella suurella julkipilvellä on omat FinOps-työkalunsa, joilla käytännön työssä pääsee hyvin alkuun. Myös palvelunhallintajärjestelmissä voi olla apuvälineitä FinOpsin soveltamiseen. Monimutkaisissa monipilviympäristöissä saatetaan tarvita kolmannen osapuolen työkaluja, joita markkinoilta jo löytyykin. Alkuun pääsemisessä auttaa FinOps Foundation -säätiön sivusto osoitteessa finops.org.
Ota yrityksesi kuluista niskalenkki ja tutustus DNA:n Yritysraporttipalveluun!
