Työ digitalisoituu kovalla vauhdilla – ja se on tehnyt niin pitkään.
Koronapandemian kohdalla on puhuttu jopa pakotetusta digiloikasta
niiden organisaatioiden kohdalla, joilla se ei ollut vielä ehtinyt
tapahtua. Tulevaisuudessa työmme linkittyy entistä läheisemmin
teknologiaan, mutta mitä se edellyttää meiltä ihmisiltä?
Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa uskoo, että
vuorovaikutustaidot ja pehmeät ihmistaidot nousevat arvoonsa
digitalisaation rinnalla. Kun yhä useamman työ on aika- ja
paikkariippumatonta ja kytköksissä laitteisiin, sovelluksiin ja
verkkoyhteyksiin, muuttuu ihmisten välinen vuorovaikutus
digitaaliseksi ja samalla vuorovaikutustaidot entistä tärkeämmäksi.
“Etätyössä yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden tarve korostuu, kun
ollaan kauempana toisista. Etäisyydet kotikonttorilta toiselle voivat
lankojakin pitkin olla yllättävän pitkät. Monet arjen
itsestäänselvyyksistä, kuten spontaani kuulumisten vaihtaminen, jäävät
kokonaan pois. Lisäksi saattaa syntyä yksinäisyyden ja irrallisuuden
tunnetta ja ehkä epätietoisuutta työn tavoitteista ja siitäkin,
keneltä apua voisi pyytää tarpeen tullen,” Sahimaa sanoo.
Monet koronapandemian aikana pikavauhtia syntyneet käytännöt jäävät
varmasti pysyväksi osaksi työelämäämme, joten etätyön johtamiseen on
kiinnitettävä eritystä huomiota myös jatkossa. Jos ei sitä tee
proaktiivisesti, joutuu sen tekemään pakon edessä.
Hyvä etätyön johtaminen ruokkii kestävää työelämää
Etätyössä yhteisöllisyys rakentuu sekä työn tekemisen kautta että
epämuodollisessa kanssakäymisessä. Jaakko Sahimaa kehottaa johtajia
huolehtimaan molemmista, mutta myös pysymään pulssilla ihmisten
suoriutumisesta ja jaksamisesta.
“Puhuisin tässä sekä suorituksen että hyvinvoinnin johtamisesta.
Ihmisillä on taipumusta tehdä enemmän töitä etätyöolosuhteissa,
jolloin jaksaminen voi olla kortilla. Ratkaisu hyvään etäjohtamiseen
ei ole kontrolli, vaan välittäminen ja kiinnostuminen sekä tarvittavan
tuen tarjoaminen.”
Kannattaa miettiä, millaista tukea työyhteisössä tarvitaan itsensä
johtamiseen. Sen rooli kasvaa väistämättä, kun työtä tehdään erillään
muista ihmisistä. Lisäksi on varmistettava riittävä tiedonkulku, jonka
Sahimaa jakaa tietopohjaiseen informaatioon ja tunneviestintään.
“Ylipäätään kollegan kanssa sparrailu on hyvin erilaista silloin kun
olemme kaikki konttorilla kuin jos työskentelemme eri paikoissa tai
jopa eri aikoihin. Spontaanin keskustelun järjestäminen on
huomattavasti hankalampaa. Toisaalta työyhteisöissä on paljon
hiljaista tietoa, joka saattaa nyt etäaikana jäädä jakamatta,” hän muistuttaa.
Lisäksi etätyön johtamisessa avainasemaan nousee kognitiivinen
ergonomia. Kahdeksan tunnin Teams-maratoneja ei jaksa pitkässä
juoksussa kukaan, vaan työn tulisi olla mielen hyvinvoinnin kannalta
kestävällä pohjalla. Päiviin tarvitaan huokoisuutta, jotta aivot
jaksavat. Työhyvinvointia lisäävät myös oman työn rytmittämisen
taidot. Ei ole kenenkään etu, että päivät jatkuvasti venyvät eivätkä
työntekijät tahdo suoriutua tehtävistään kunnialla.
“Hyvä etäjohtaja pitää kirkkaana mielessään, ettei väsynyt tai
uupunut ihminen tee tehokkaasti töitä, vaikka käytössä olisi kaikki
maailman teknologia. Ja tietenkin yksi tärkeä näkökulma on johtajien
ja esihenkilöiden oma jaksaminen. Etäjohtamisen vaatimukset ovat aika
kovia, varsinkin äkillisissä tilanteissa. On siis kyettävä
varmistamaan, että johtajilla on riittävästi resursseja ja
kapasiteettia suoriutua omasta työstään,” Sahimaa toteaa.
Teknologia on vain yksi palanen tulevaisuuden työn taidoista
Tulevaisuudessa työtä tehdään enemmän digitaalisten kanavien kautta,
jolloin hyville digitaidoille on tarvetta. Kanavat, alustat ja
työkalut muuttuvat ja kehittyvät kovaa vauhtia, ja jos muutoksessa ei
pysy mukana, on kelkasta tipahtamisen riski suuri.
“Hyvät digitaidot on yksi työelämän metataidoista, jonka rooli
korostuu nyt. Työtä on vaikea tehdä, jos osaamisessa on puutteita
tällä alueella. Monet esimerkiksi opettelivat videopuheluiden
hyödyntämistä ensimmäisiä kertoja etätyösuositusten myötä. Sen
kaltaisiin äkillisiin muutoksiin on tietysti helpompi reagoida, jos
digitaidot ovat jo valmiiksi hyvällä tolalla,” Sahimaa sanoo.
Digitaitojen lisäksi uusi työ edellyttää tekijältään kykyä
suunnitella ja johtaa omaa työtään. Tavoitteiden asettaminen,
työtehtävien priorisointi, ajanhallinta ja hyvän tasapainon löytäminen
auttavat jaksamaan ja edistämään suorituskykyä kestävällä tavalla.
“Työtaitojen kehittämisen edellytyksenä on kyky ja aika oman
toimintansa reflektoinnille. Myös työpsykologista saattaa olla aika
ajoin hyötyä työtapojen kehittämisessä niin yksilö- kuin
organisaatiotasollakin,” Sahimaa vinkkaa.
Haluatko tietää miten teknologia muuttaa maailmaa tänä vuonna?
Lataa Teknologiatrendit
2021 -raportti, josta saat napakan katsauksen 17 kiinnostavaan trendiin.
