Kaksivaiheisuus ja big datan algoritminen tulkinta luovat yrityksille uusia toimintavalmiuksia digitalisaation myllerryksessä.
Lupaavin perusta liiketoiminnan uudistamiseen on organisaatioissa, jotka etenevät kokeiluilla ja innostavat ihmisiä luomaan älykkäitä algoritmeja.
”Suurinkin data on arvokasta vasta, kun organisaatio kehittää siitä maukkaat reseptit”, sanoo DNA:n yritysmarkkinoinnin johtaja Paula Miettinen, joka on hiljattain palannut ICT-alan konsulttiyhtiö Gartnerin ITxposta Barcelonasta.
Gartner varoittikin yrityksiä Barcelonassa juuttumasta big dataan, sillä todellinen arvo on algoritmeissa.
Algoritmit ovat toimintaohjeita, joiden perusteella tietokone toteuttaa annetun tehtävän. Data on edellytys fiksujen algoritmien tekemiseen, mutta uusi liiketoiminta syntyy, kun oivaltavat ihmiset muuttavat datan hyödyllisiksi ohjeiksi.
Siksi menestyvän yrityksen sekä myös julkisen organisaation on luotava edellytykset asiakkaita palvelevien oivallusten tekemiseen.
Gartnerin näkemyksen mukaan yksi edellytys on kaksiosainen bimodaalinen organisaatio. Siinä uutta liiketoimintaa kehittävä osa eriytetään perinteisestä organisaatiosta, joka jatkaa vanhan liiketoiminnan kehittämistä.
”Bimodaalisuus on tehokasta, koska elinkaaren eri vaiheessa olevilla liiketoiminnoilla on erilaiset tavoitteet, jotka vaativat myös erilaista johtamista”, sanoo Miettinen.
Ketterät oivallukset syntyvät start up-henkisessä yhteisössä, joka puolestaan ei ole parhaimmillaan tehokkaiden prosessien hoitamisessa.
Kypsässä vaiheessa olevassa liiketoiminnassa korostuvat tehokkuus ja tarkkuus. Uuden etsinnässä arvokkaita asioita ovat ketteryys ja nopeus. Kyse ei siis ole hyvästä ja huonosta, vaan erilaisista toimintatavoitteista.
Viestikapulan pitää vaihtua saumattomasti
Digitaalisessa liiketoiminnassa uudet oivallukset eivät saa jäädä arjen jaloihin, sillä kyse on kilpajuoksusta. Muutosvauhti kiihtyy ja vain ketterät menestyvät.
”Mutta kyse ei ole mistä tahansa juoksusta, vaan nimenomaan viestijuoksusta, jossa kapula pitää vaihtua saumattomasti matkan aikana”, sanoo Paula Miettinen.
Siksi omia tavoitteitaan ajava funktiokeskeinen organisaatiomalli ei toimi digiajan liiketoiminnassa. Organisaatioiden kannattaa siirtyä uudenlaiseen ajatteluun, jossa yhteistyö yksiköiden välillä on saumatonta ja kussakin tilanteessa voidaan ottaa paras osaaminen käyttöön organisaatiorajoista välittämättä.
Useimmat suomalaiset työpaikat on organisoitu toimimaan parhaalla tavalla analogisessa ympäristössä. Jopa valtaosa kansainvälisistä organisaatioteorioista on kehitetty maailmassa, jossa digitaalisesta liiketoiminnasta ei tiedetty mitään. Siksi suuri osa työpaikoista vasta etsii uusia organisoitumismuotoja.
”Digitaalisessa maailmassa kaksivaiheisuus toiminnassa, toimintorajat ylittävä saumaton yhteistyö ja algortimit ovat liiketoiminnan uudistamiseen parhaat reseptit”, sanoo Miettinen.
Joustavuus ja kokeilevuus ovat noiden toimintamallien keskeisiä piirteitä. Monet digitaaliset menestystarinat ovatkin alkujaan tähdänneet ihan johonkin muuhun, kunnes kehitystyön aikana on syntynyt uusi oivallus.
”Taktinen pelisilmä alkaakin olla tärkeämpi ominaisuus kuin strateginen taito”, pohtii Paula Miettinen.