Poronhoidon pitkäaikaiset perinteet yhdistyvät tuoreimpaan teknologiaan Oulussa, jossa Rudolf-laitteita valmistava Anicare Oy sijaitsee. Yrityksen tavoitteena on tuoda porotalous 2020-luvulle ja helpottaa poronhoitajien arkea digitalisaation keinoin.
Anicaren toimitusjohtaja Aki Marttila on seurannut porotalouden kehittymistä lähietäisyydeltä pitkään, eikä ihme. Poronhoito on ollut aina läsnä perheen elämässä. Jo nuorena poikana Marttila sai syntymälahjaksi oman poromerkin eli eräänlaisen omistusmerkin, jonka avulla poron omistaja voidaan selvittää. Sittemmin teknologia-alalle kouluttautunut mies sai vuonna 2018 mahdollisuuden yhdistää kaksi rakkainta intohimoaan.
“Olen aina ollut kiinnostunut teknologiasta ja työskennellyt pitkään kansainvälisten yritysten tuotekehityspuolella. Varsinkin kuluttajatuotteet ja elektroniikka ovat tulleet hyvin tutuiksi, mutta juuriani unohtamatta olen yrittänyt olla myös paljon porometsällä porojani hoitamassa. Niiltä reissuilta tämä ajatus sitten kumpusi”, Anicaren toimitusjohtaja Aki Marttila kertoo.
Lopputuloksena syntyi Rudolf-laite, jonka avulla porojen terveydentilaa ja sijaintia voidaan seurata mobiilisovelluksen kautta.
Porotalouden suurimpia haasteita ovat hävinneet eläimet, sillä poropopulaatiosta jopa 10 prosenttia katoaa ja niistäkin löydetään vain viidesosa. Rudolfin avulla yksittäisenkin poron jäljittäminen on vaivatonta. Lisäksi laite seuraa porojen terveydentilan muutoksia, jolloin sairastumiset tai muut toimintakyvyn alenemat on helppo havaita nopeasti.
“Lapissa poronhoitajilla alkaa keski-ikä olla jo melko korkea ja sukupolvenvaihdos tyypillisesti tarkoittaa, että pienempi joukko ihmisiä omistaa enemmän poroja. Ja mitä enemmän poroja yhden ihmisen vastuulla on, sen työläämpää niistä huolehtiminen on. Jos tätä voidaan helpottaa nykyteknologian avulla, se ehdottomasti kannattaa”, Marttila toteaa.
Porometsässä kuuluvuus palkitaan
Koska antureiden on tarkoitus toimia metsien ja tunturien keskellä, oli sopivaan verkkoteknologiaan kiinnitettävä erityistä huomiota. NB-IoT:n kattava verkko ja matala virrankulutus ovat omiaan tuotteessa, jota käytetään hankalissa paikoissa pitkiä aikoja kerrallaan.
Laite ilmoittaa vain poikkeamista ja kertoo sijaintitiedot kerran viikossa.
“Rudolf ei kerää aktiivisesti verkkoon dataa, vaan se raportoi käyttäjille terveydentilan poikkeamia ja antaa paikkatiedon kerran viikossa. Näin voimme taata laitteille jopa viiden vuoden akunkeston. Erityisen tärkeää oli löytää teknologia, jonka avulla saadaan paras mahdollinen kuuluvuus haastavissakin maastoissa,” Aki Marttila kertoo.
Marttilan tuotekehitystausta teknologia-alalta on ollut eduksi myös Rudolfin kehittelyssä. Kilpailevat mallit on suunniteltu poron kaulassa kannettaviksi, mutta Rudolf kiinnitetään korvaan. Tämä ei poroa häiritse. Kiinnityskohdan ansiosta laitteen yläpuolella ei ole mitään signaalin kulkua häiritsevää. Tämä auttaa parhaan mahdollisen kuuluvuuden saavuttamisessa.
NB-IoT mahdollistaa laajojen datamäärien siirron.
Vaikka nopeus ei olekaan NB-IoT:ssa valttia, mahdollistaa se silti tarvittaessa suurtenkin datamäärien siirron. Tällöin uudet ominaisuudet ja muut päivitykset saadaan vaivatta vietyä jokaisen käyttäjän laitteisiin.
“Mietimme sopivaa teknologiaa todella tarkkaan, mutta NB-IoT oli yksiselitteisesti käyttöolosuhteisiin ja tuotteen optimaaliseen toimintaan paras vaihtoehto”, Marttila toteaa.
2020-luvun poronhoitoa digitalisaation keinoin
Toistaiseksi kotimaassa toimiva Anicare aikoo laajentaa muihinkin Pohjoismaihin, sillä potentiaalista asiakaskuntaa on yhteensä jopa 600 000 poron verran. Aikanaan Rudolf-laitetta voisi käyttää esimerkiksi karjataloudessa, mutta laajentumiseen toimitusjohtaja suhtautuu maltilla.
“Katsotaan nyt yrityksen toiminnalle ja tuotteelle hyvä pohja kuntoon. Missään nimessä emme halua innostua liikaa joka suuntaan säntäillen, vaan ennemmin kasvamme rauhassa liikkeitämme harkiten ja asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla palvellen”, Aki Marttila kuvaa tulevaisuudennäkymiä.
Porotalouden nuoremmat sukupolvet ovat kiinnostuneita erilaisista omaa työtään tukevista teknologisista ratkaisuista.
Digitalisaatio on viime vuosina nostanut päätään myös perinteisemmillä aloilla, ja poronhoidossa hyödynnetään jo esimerkiksi droneja porotokkien havainnointiin ilmasta käsin. Varsinkin porotalouden nuoremmat sukupolvet ovat kiinnostuneita tutkimaan ja vertailemaan erilaisia teknologisia ratkaisuja oman työnsä helpottamiseksi tai tehostamiseksi. Jatkossa teknologian avulla voitaisiin jopa ennaltaehkäistä eläinten sairastumisia ja liikenneonnettomuuksia.
“Alalle tulee sitä sukupolvea, joka on kasvanut älypuhelimen kanssa, joten kynnys teknologian omaksumiseen on jo valmiiksi matala. He ovat löytäneet jo olemassa olevien ratkaisujen äärelle ja aivan varmasti kiinnostuvat tulevaisuudessakin mahdollisuudesta helpottaa työtään ja ylläpitää eläinten terveyttä”, Marttila kertoo.
Lue lisää NB-IoT:sta ja muista IoT-yhteysteknologiavaihtoehdoista sekä oikean liityntäteknologian valinnasta.
