Älykkäät kaupungit ja niiden tarpeet avaavat suomalaisille yrityksille valtavia mahdollisuuksia. YK:n mukaan vuonna 2014 kaupungeissa asui 54 % maapallon väestöstä. Kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan voimakkaana, ja kymmenen vuoden kuluttua jo peräti 66 % väestä asuu kaupungeissa.
Kaupungistumisella on lukuisia myönteisiä vaikutuksia. Inhimillisesti kiinnostavaa on se, että yhdessä tekemisellä taloudellinen ja kulttuurillinen aktiivisuus kasvaa ja kehittyy. Samaan aikaan tarve kuljettaa tavaroita ja ihmisiä pitkiä matkoja vähenee ja tuottavuus lisääntyy.
Kaupungistuminen tuo mukanaan kuitenkin aivan uudenlaisia haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisilla yrityksillä voisi olla merkittävä rooli. Risto Siilasmaa peräänkuulutti Kauppalehdessä suomalaisia pohtimaan kuilun reunalta nousemista ja avautuviin mahdollisuuksiin tarttumista.
Kielteisten vaikutusten vähentäminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen haastavat meidät kehittämään teknologioita ja palveluinnovaatioita. Kaikkialla läsnäoleva esineiden ja asioiden Internet (IoT) tai Internet of Everything (IoE), kuten asia jo kokonaisvaltaisesti kuvataan, on älykkäiden kaupunkien mahdollistaja.
Älykkäässä kaupungissa elämän laatua ja urbanisoitumisen haasteita ratkaistaan nimenomaan ICT-teknologian avulla.
Frost & Sullivan ennuste Smart City -markkinan koosta vuonna 2020 on 1,5 triljoonaa dollaria. Se jakautuu tasaisesti seitsemään osa-alueeseen, johin sinulla tai yritykselläsi voisi olla merkittävää annettavaa: älykkäät rakennukset, terveydenhuolto, kuljetus ja liikenne, infrastruktuuri, hallinto ja koulutus, tietoturva, energia.
Valinnan varaa kasvuhaluiselle yritykselle on, koska kaikissa osa-alueissa suomalaiset yritykset ovat jo pitkään tehneet kehitystyötä erikseen ja yhdessä.
Mahdollisuudet aivan uudenlaisten palveluiden innovointiin paranevat entisestään tänä vuonna, kun 4G LTE -standardi kehittyy kohti 5G:tä. Ensimmäinen askel on 4.5G, joka tuo IoT-sensorit ja M2M-liittymät päätelaitteisiin. Kehityksen mahdollistaa ja sitä vauhdittaa valtakunnallinen tai kaupunkikohtainen mobiliteetti, päätelaitteiden pienenevä virrankulutus ja 10-20 kertaa edullisemmat pienet sensorit.
Kyse ei viime kädessä ole pelkästään teknologiasta, vaan hyvästä elämästä.
Älykkään kaupungin teknologisen kehityksen rinnalle on syntynyt konsepteja, joiden tavoitteena on luoda kaupungeista hauskempia, inhimillisempiä ja avoimempia yhteisöjä.
Jännittävä esimerkki tästä on Bristolissa 2014 toteutettu ”varjoleikki” katuvaloilla, jossa varjosi liikkeet nauhoitetaan ja ne jäävät elämään kadulle. Bristolissa Dubaissa asukkaiden onnellisuutta mitataan jo päivittäin.
Suomalaiset ovat yksi maailman onnellisimmista kansoista, vaikka itse emme sitä aina tiedostakaan. Älykäitä kaupunkikonsepteja on kehitetty Suomessa jo vuosia, ja Tekes tukee vahvasti kehitystä Fiksu kaupunki -ohjelmalla. Helsingissä avoimen datan kautta uusia palveluja syntyy nyt jo vauhdilla Forum Virium -verkoston ympärillä.
Meillä on kaikki edellytykset rakentaa maailman kaupungistuvaa tulevaisuutta älykkäästi teknologialla, mutta ihmisten ehdoilla.
Otetaanko yhteiseksi tavoitteeksi, että älykkäässä kaupungissa asuu onnellisia ihmisiä?
Kirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 13.1.2016.
