Työelämä muuttuu nyt niin kovaa vauhtia, että työntekijät eivät pysy mukana. Mutta kenen vastuulla on, että työntekijöillä on ajantasaiset taidot?
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n palvelujohtaja Maria Teikari on vaikuttanut kymmenientuhansien työuraan. Hän on toinen naisille ja sukupuolivähemmistöille suunnatun Facebook-ryhmä Ompeluseuran perustajista. Ompeluseura on kerännyt jo yli 30 000 jäsentä.
Ompeluseura on verkosto, jossa jäsenet jakavat avoimia työpaikkoja ja tietoa. Ajatus ryhmän perustamisesta heräsi vuonna 2014, kun Teikari aloitti työelämässä ja huomasi, että tasa-arvoon on vielä matkaa.
”Ompeluseurassa voi keskustella työelämästä ja jakaa työelämävinkkejä. Miehet ovat olleet tuhansien vuosien ajan naisia paremmassa asemassa ja vaikuttaneet omissa verkostoissaan. Tämä on yksi keino kiriä etumatkaa kiinni”, Teikari sanoo.
Ompeluseura kasvaa jatkuvasti. Ryhmään liittyminen ei suju automaattisesti, vaan pääsyä pitää jonottaa. Perustajat haluavat vaalia Ompeluseuran ainutlaatuista ilmapiiriä.
”Läheskään kaikki jäsenet eivät tavoittele merkittäviä asemia, vaan itse kunkin tarpeelliseksi kokemaa sijoittumista työelämään. Nimessä on historiallinen viittaus, koska ompeluseuroissa on perinteisesti ratkottu yhteisön ja yhteiskunnan asioita”, Teikari sanoo.
Teknologia tunkee kaikkeen
Teknologia on nykyään osa kaikkea työtä, ja haltuun otettavaa osaamista tulee koko ajan lisää. Teikarinkin tiimi työskentelee sprinteissä ja projektoi töitään Trellossa.
”Kaikki on muuttunut tajuttoman nopeasti. Nykyään hoidan ison osan töistäni älypuhelimella, kun vielä 2010-luvun alussa puhelimella ei voinut korvata tietokonetta”, Teikari sanoo.
Työelämän muutostahti tuntuu vain kiihtyvän. Teikarin mukaan moni työntekijä ei pysy muutoksessa mukana.
Nuorilla työntekijöillä tahdin ja muutosten kiihtyminen näkyy työuupumuksena. Vanhemmilla taidot voivat vanhentua.
”Johtajan näkökulmasta minun ikävä velvollisuuteni on usein kertoa, että kun muutos on valmis, niin taas alkaa uusi. Vaatii valtavasti sopeutumista, että seesteistä aikaa ei enää tule. Meidän pitää työelämässä oppia ottamaan muutokset vastaan riittävän rennosti, että emme uuvu niiden alle”, Teikari sanoo.
Mallia suuresta ATK-rutistuksesta?
Teikarin mukaan vastuu taitojen päivittämisestä ei ole vain yksilöllä, vaan myös työnantajilla ja julkisella sektorilla.
”Usein näkee, että esimerkiksi vanhemmat sukupolvet kohtaavat ikäsyrjintää. Silti iso osa työllistymisen vaikeudesta johtuu päivittämättömistä taidoista. Se ei voi olla vain yksilön vastuulla”, Teikari sanoo.
”Yksittäisiä trendejä tulee ja menee jatkuvasti. Yhdessä vaiheessa jokaisen piti osata koodata, toisessa tehdä palvelumuotoilua. Eihän kaikkien tarvitse osata näitä taitoja. Miten pidetään huoli siitä, että työntekijöillä on oikeaa osaamista? Kenen vastuulla se on”, Teikari kysyy.
Hän kaipaa Suomeen samanlaista rutistusta kuin 1990-luvulla, jolloin ATK-taitoja alettiin voimalla opettaa kouluissa ja työpaikoilla.
”Se oli valtava ponnistus, jolla Suomi kansakuntana otti uutta teknologiaa haltuun. Työpaikoilla suoritettiin ATK-ajokortteja, ja kouluihin tuli ATK-luokkia. Ehkä tässä ajassa pitäisi harkita jotain samanlaista”, Teikari sanoo.
Artikkeli on osa DNA Busineksen Teknologia-Suomi 2020 -matkaa. Siinä luotaamme teknologian uusia tuulia artikkeleissa, videoissa ja podcastissa.
Lue myös: 17 teknologiatrendiä vuodelle 2020!