Snellman Pro: Miten mittaamme ratkaisuiden tuoman säästön euroissa?

Snellman Pron #iotnextlevel-haastetta taklaamaan saapui runsaasti kekseliäitä ehdotuksia. Voittajaksi selvisi turkulaisen IoT-analytiikkaan erikoistuneen Fideran ratkaisu.

Snellman Pro hakee #iotnextlevel-haasteessa tehokkuutta: miten vähentää ammattikeittiöiden kustannuksia ja hävikkiä tuomalla älyä tuotanto- ja toimitusprosessiin. Snellman Pro luo yhdessä asiakkaiden kanssa uusia tuotteita ja digitiimien tehtävänä oli kehittää mittaustapoja, joilla onnistuminen voidaan todeta heti euroissa. Mukaan otettiin heti myös asiakas eli ISS, jonka näkemystä kuunneltiin jo suunnitteluvaiheessa.

Alla kerrotaan, kuinka kolme #iotnextlevel-kisaan osallistunutta ratkaisijatiimiä lähestyi Snellman Pron haastetta.

Symbio panosti linjaston ja ravintola-asiakkaiden hävikin vähentämiseen

Symbio laati ratkaisussaan pidemmän aikavälin suunnitelman älykkäästä varastosta, reseptiikasta ja linjastosta. Nämä yhdessä reagoisivat sekä tilapäiseen työvoimapulaan että esimerkiksi ruoan loppumiseen tarjoamalla fiksuja, hävikkiä vähentäviä ratkaisuja henkilökunnan käyttöön.

“Tällainen pidemmälle viety järjestelmä vaatii kuitenkin sensoreita ja enemmän suunnittelua, joten ehdotimme käytännön demoprojektiksi kahta ideaa linjaston ja loppuasiakkaan hävikin vähentämiseksi”, kertoo Symbion Chief Innovation Executive Martti Soininen.

Kun ruokailija palauttaa tarjottimen, hän näkee reaaliaikaisen tilanteen kyseisen ravintolan hävikin määrästä. Jos se pysyy annetussa kuukausitavoitteessa, ravintola voi esimerkiksi tarjota kuukauden päätteeksi asiakkailleen kakkukahvit, ja kannustaa ihmisiä näin ottamaan sopivan määrän ruokaa. Toinen toteutettava idea oli loppuasiakkaille suunnattava kännykkäsovellus, jolla voisi näppärästi tilata hävikkiin menevää ruokaa kotiin vietäväksi.

Solinor vei hävikinseurannan suoraan keittiöön

Solinorin ehdotuksen ytimessä oli seurantanäkymän rakentaminen tabletille, josta eri tahot voisivat seurata hävikin ja kustannusten syntymistä. Ensimmäinen askel tähän olisi keittiössä käytettävä hävikinmittaussovellus. Kun kokki esimerkiksi esivalmistaa lihaa, hän punnitsee hävikin ja merkkaa sovellukseen, missä vaiheessa työprosessia syntyi punnittu määrä lihahävikkiä.

“Tämän pohjalta voitaisiin nähdä, onko jokin tietty työvaihe tai raaka-aine, josta hävikkiä syntyy runsaasti. Ja kun sovellus olisi käytössä useammassa ravintolassa, niiden hävikkikohtia voitaisiin vertailla ja ehkä oppia toinen toisilta niksejä hävikin vähentämiseksi”, Marko Kuusniemi, Solinorin Digital Business Coach kuvailee ratkaisua.

Lisäksi sovellus suosittelee tekoälyn avulla Snellman Pron vinkkejä ruoanvalmistukseen. Esimerkiksi runsaasti hävikkiä tuottavien ruokien kanssa se voisi ehdottaa puolivalmisteiden käyttöä parina päivänä viikossa. Jos puolivalmisteet otettaisiin käyttöön, tuloksen hävikissä, ja sitä kautta annoshinnassa, näkisi suoraan sovelluksesta. Muutoksia voisi siis tehdä helposti saatavilla olevan tiedon pohjalta.

Fidera voitti työtehon ja hävikin mittauksella

Voittajien ehdotus oli rakentaa Snellman Prolle työkaluja, joilla pystytään mittaamaan hävikkiä ja annosten kustannuksia heidän asiakasyrityksissään. Se tarkoittaa käytännössä työtehon ja hävikin mittausta, sekä siihen tarvittavia operatiivisia työkaluja niin ravintoloille kuin Snellman Prollekin.

“Tiedonkeruualustamme on jo nyt käytössä monissa ravintoloissa, kaupoissa, rakennustyömailla ja hotelleissa. Mietimme siltä pohjalta, mitä Snellman Pron tapauksessa voitaisiin mitata automaattisesti ja mitä käsin”, Fideran toimitusjohtaja Mikko Jalonen kertoo prosessista.

Kahden kuukauden pilotin tavoitteena on rakentaa mittausjärjestelmä, johon saadaan syötettyä tietoa sekä työtehosta että hävikistä. Osa datasta syötetään järjestelmään manuaalisesti, osa automaattisesti, esimerkiksi kameroiden avulla. Tietojen avulla Snellman Pro voi seurata kehitystyön onnistumista: vähentävätkö uudet tuotteet ja ratkaisut hävikkiä ja kustannuksia luvatulla tavalla

Jalonen näkee tällaisen useamman ravintolan ketjuun tulevan järjestelmän haasteena modulaarisuuden. Sen pitää soveltua erikokoisiin keittiöihin ja olla kustannuksiltaan edullinen sekä käyttäjilleen helppo. Muuten dataa ei kerry ja kustannuksia ei saada takaisin, jolloin projektin tavoitteena ollutta “euroissa mitattavaa säästöä” ei saada aikaan.

“Tavoitteena on pilottivaiheessa järjestelmä, jolla voi mitata annoskustannuksen oikeasti. Ja sellaisella tavalla, että se voidaan viedä heti käyttöön asti, eikä sitä tarvitse rakentaa uudelleen oikeaa tuotantoa varten.”
 

 

Lue lisää #iotnextlevel-kisasta osoitteesta dna.fi/iotnextlevel.

Avainsanat:

Digitalisaatio IoT
 

Lue lisää uudesta työstä

11/2021 Jaana-Liisa Malin

Fiksumpi tapa tehdä työtä ei synny itsestään 

Pitkät työpäivät monta rautaa tulessa eivät ole pelkästään vuoden lopulle ominaista aikaa, vaan monesti jatkuva olotila vuoden ympäri.
DNA:lla Jussi Tolvasta on ihastuttanut yrittäjämäinen ote, joka läpäisee koko organisaation.
11/2021 DNA Business

DNA:n tuore toimitusjohtaja Jussi Tolvanen: "Operaattoriala on teknologian muutosten ytimessä" 

Uudessa organisaatiossa Tolvasta on ihastuttanut yrittäjämäinen ote, joka läpäisee koko organisaation.
11/2021 DNA Business

Askarruttaako IoT? DNA on yhdistänyt voimansa Telenorin kanssa ja nyt osaamista riittää 

DNA on vastikään yhdistänyt voimansa kansainvälisen Telenorin kanssa.
11/2021 DNA Business

2G, 3G, 4G, 5G – mitä väliä IoT:ssa?

Monen sorttisten IoT-laitteiden anturidata on jo kauan siirtynyt 2G-verkoissa.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.