Kyberturvallisuus on hiipinyt kuin varkain kulmahuoneeseen strategiseksi osa-alueeksi, organisaatioiden ylimmän johdon agendalle. Muuttuvassa toimintaympäristössä ja kasvavien uhkien keskellä kyberturvallisuus ei ole enää vain IT:n vastuulla – se on johdon väline varmistaa toiminnan jatkuvuus ja luottamus sidosryhmien silmissä.
Moderni tietoturva rakentuu kolmen peruspilarin varaan: teknologia, prosessit ja ihmiset. Kehittyneet teknologiset ratkaisut ovat keskeinen osa tietoturvastrategiaa, mutta ne eivät yksin riitä. Yrityksen tai julkishallinnon organisaation arvokkaan tietopääoman turvaamisessa on käytännössä mahdotonta onnistua ilman johdon sitoutumista ja selkeää riskienhallintaa.
”Tietoturva koskee jokaista organisaatiota koosta, tehtävästä tai toimialasta riippumatta. Teknologia kehittyy jättimäisillä harppauksilla eteenpäin. Sitä mukaa kun keksimme uusia tapoja suojautua, syntyy myös uusia tapoja väärinkäyttää palveluita”, korostaa DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
Organisaation on tunnistettava, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät. Tämän jälkeen voidaan valita oikeat suojausratkaisut ja kohdentaa resurssit tehokkaasti. Tietoturvan johtaminen tarkoittaa myös henkilöstön osaamisen kehittämistä, sillä suurin osa tietoturvaloukkauksista johtuu lopulta inhimillisestä virheestä.
Tehokas tapa ylläpitää henkilöstön valmiutta on mikrokouluttaminen. Se tarkoittaa jatkuvia pieniä koulutuksia, jotka muistuttavat henkilöstöä tärkeimmistä tietoturvaan liittyvistä seikoista ja testaavat heidän osaamistaan. Yksi koulutus kestää voi kestää esimerkiksi vain 10 minuuttia.
”Vaikka organisaatiolla olisi taloudelliset resurssit tietoturvan kehittämiseen, yksikään organisaatio ei ole immuuni nykyiselle osaajapulalle. Kun tietoturva-alan ammattilaisilta vaaditaan yhä laajempia ja monipuolisempia kompetensseja, hyvän tietoturvakumppanin merkitys korostuu”, Ylihurula sanoo.
Hajautettu työ, pilvipalvelut sekä muuttuva sääntely haastavat tietoturvaa
Hybridityö on tullut jäädäkseen. Kun työtä tehdään eri sijainneista, eri laitteilla ja eri verkoissa, hyökkäyspinta-ala kasvaa. Näkyvyys heikentyy ja kokonaisuuden hallinnasta tulee haastavampaa. Pilvipalveluiden yleistyessä organisaatioiden onkin siirryttävä reaktiivisesta tietoturvasta ennakoivaan malliin.
Esimerkiksi SASE-arkkitehtuuri (secure access service edge) tarjoaa ratkaisun yhdistämällä verkko- ja tietoturvapalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Se mahdollistaa turvallisen pääsyn yrityksen järjestelmiin riippumatta siitä, missä käyttäjät tai data sijaitsevat.
Ulkopuolelta painetta tuovat uudet säädökset, kuten NIS2-direktiivi, AI Act ja CER-direktiivi. Ne asettavat entistä tiukempia vaatimuksia organisaatioille. Kyberturvallisuus ei ole enää vapaaehtoista, vaan se on lakisääteinen velvollisuus, josta vastuun kantaa viime kädessä yrityksen hallitus.
”Erityisesti CER-direktiivi laajentaa sääntelyn koskemaan toimijoita, jotka ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisiä. Moni organisaatio ei vielä tiedosta kuuluvansa tämän sääntelyn piiriin. Nyt on tärkeää arvioida omaa roolia myös huoltovarmuuden näkökulmasta ja varautua ajoissa”, Ylihurula sanoo.
Kyberuhat kehittyvät – suojaus ei saa jäädä jälkeen
Kyberhyökkäykset ovat entistä kohdennetumpia ja kehittyneempiä. Ne eivät enää ole sattumanvaraisia, vaan räätälöityjä hyökkäyksiä, jotka kohdistuvat tiettyihin toimialoihin, järjestelmiin tai toimitusketjun heikkoihin lenkkeihin. Hyökkäysten taustalla on yhä useammin valtiollisia toimijoita.
Suosiotaan viime vuosina kasvattanut Zero Trust -malli tarjoaa tähän avun. Sen perusajatus on yksinkertainen: mikään verkon osa ei ole oletusarvoisesti luotettava. Jokainen käyttäjä ja laite tarkistetaan ennen pääsyn myöntämistä, ja oikeudet rajataan tarkasti roolin mukaan. Näin estetään hyökkäysten leviäminen ja minimoidaan vahingot.
Myös tekoäly muuttaa kyberuhkien luonnetta. Se mahdollistaa entistä tarkemmat ja vaikeammin havaittavat hyökkäykset, mutta tarjoaa myös tehokkaita työkaluja suojautumiseen. Esimerkiksi DNA:n tekoälyavusteinen SOC (security operations center) valvoo yritysten ympäristöjä reaaliajassa ja tunnistaa poikkeamat nopeasti.
”Tietoturva ei ole vain tekninen haaste, vaan keskeinen osa vastuullista ja kestävää toimintaa. Jokaisella organisaatiolla on velvollisuus parantaa valmiuttaan – tärkeintä on ymmärtää tietoturvan merkitys toiminnan mahdollistajana ja kilpailuetuna”, Ylihurula kiteyttää.
Haluatko syventää ymmärrystäsi kyberturvallisuuden haasteista ja ratkaisuista? Lataa ja lue DNA:n maksuton opas!
