DNA:n vuosittain julkaisema Teknologiatrendiraportti on jälleen täällä ja tarjoilee meille kurkistuksen tulevaan vuoteen. Vuoden 2024 trendilistalla nähtiin muun muassa älypölyä, maailman ensimmäinen digitaalinen valtio sekä kvanttiturvallisuutta. Tänä vuonna todistamme tekoälyyn kohdistuvien odotusten konkretisoitumista, tietoturvan ja kyberresilienssin muutosta sekä entistä kestävämpää kehitystä.
DNA:n Teknologiatrendiraportti 2025 koostuu 12 tulevaisuuttamme värittävästä trendistä ja neljästä trendejä syventävästä asiantuntijahaastattelusta. Mitä ihmettä tunneälykäs tekoäly oikein tekee? Miltä tietoturvakenttä näyttää vuonna 2025? Millaisia uudistuksia työelämässä tapahtuu?
Esittelemme tässä artikkelissa lyhyesti neljä ennustamaamme teknologiatrendiä. Kokonaiset kuvaukset ja loput trendit voit lukea lataamalla maksuttoman Teknologiatrendit 2025 -raportin.
Tunneälykäs tekoäly saa ihmisen tuntemaan itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi
Inhimillinen tekoäly on yleistermi tekoälyjärjestelmille, joiden toimintalogiikka kattaa tunneälyn. Tekoälykentän toimijoiden mukaan tunneälykkään tekoälyn hyödyntäminen tulee pian olemaan elintärkeää yrityksille asiakaskohtaamisten optimoinnin ja yrityksen sisäisten prosessien parantamiseksi.
Empaattisia tekoälymalleja kehitetään entistä läpinäkyvämmiksi ja avoimemmiksi. Virheellisen tai harhaanjohtavan informaation jakamisen sijaan tunneälykkäät tekoälyt osaavat ilmoittaa, kun niillä ei ole riittävästi informaatiota vastatakseen. Alan toimijat ovatkin toistuvasti todenneet, että empaattisten tekoälyjen keskeisimpiä ominaisuuksia on niiden kyky myöntää tietämättömyytensä – seikka, joka on useille tämän päivän tekoälyjärjestelmille yllättävän haastavaa.
Humanoidirobottien kehitys kiihtyy – mutta ammattilaista ne eivät korvaa
Humanoidirobottien markkinoille ennustetaan valtavaa kasvua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Humanoidirobottien markkina-arvon arvioidaan nousevan kuusinkertaiseksi nykyisestä vuoteen 2035 mennessä, eli noin 40 miljardiin.
Humanoidirobotit voidaan valjastaa muun muassa teollisuuden, terveydenhuollon ja tietysti kotitalouksien käyttöön niin valvoviin kuin suorittaviin rooleihin. Oppivan, sopeutuvan tekoälyn ohjastamat humanoidirobotit kykenevät myös fyysisesti haastaviin tehtäviin, sillä inhimillisistä kollegoistaan poiketen robotit eivät väsy.
Tietoturvan ekosysteemi vaatii nopeaa uusiutumista
Heinäkuussa 2024 kyberturvallisuuteen erikoistunut yritys CrowdStrike jakoi päivityksen laajasti käytetylle Falcon-alustalleen. Siitä alkoi kierre, joka koetteli IT-järjestelmien kyberresilienssiä maailmanlaajuisesti.
Päivityksen koodiin eksynyt bugi kaatoi lukemattomia tietojärjestelmiä ennennäkemättömän nopeasti ja tehokkaasti. Lentoasemat, pankit, sairaalat ja monet muut kansalliselle infrastruktuurille kriittiset toimipisteet olivat yhtäkkiä polvillaan. Pölyn laskeuduttua tappioiden yhteenlaskettu summa oli miljardiluokkaa, mutta rahallista menetystä enemmän hirvitti se, kuinka niin moni kriittinen järjestelmä oli osoittautunut haavoittuvaiseksi.
Osaamisen kehittämisestä oppimisen johtamiseen
Oppiminen on digitalisoituneessa työelämässä entistä itseohjautuvampaa, sillä eri työnkuvien vaatima asiantuntijuus kasvaa ja sirpaloituu jatkuvasti. Modernissa työelämässä oppiminen on myös aikapaineistettua, sillä uudet taidot ja kyvykkyydet pitäisi omaksua alati nopeammin.
Yksi lähitulevaisuuden keskeisimmistä työelämän trendeistä tuleekin olemaan organisaatioiden kyky johtaa työntekijöiden oppimista ja rakentaa yrityksen strategisia tavoitteita tukeva oppimisen infrastruktuuri. Haaste ei ole keveimmästä päästä, sillä infrastruktuurin rakenteiden on huomioitava yrityksen nykytila, tulevaisuuden tavoitteet ja muuttuvien työnkuvien tasapaino sekä annettava työntekijöille riittävästi autonomiaa opiskella yksilötasolla, mielekkäällä ja tehokkaalla tavalla.
Kiinnostaisiko syväsukellus huomisen trendeihin? Lataa Teknologiatrendit 2025 -raportti!
