Rakennusalalla uuden tietotekniikan käyttöönotto on keskeisessä roolissa, kun ala ponnistelee ylös tuottavuuskuopasta. Taival on vasta alussa, mutta esimerkiksi rakennusten digitaalisen tietomallin osalta Suomi on jopa maailman kärkijoukossa.
Rakennusalalla työn tuottavuus on tunnetusti jämähtänyt 1970-luvun tasolle. Syitä on monia, mutta ala tiedostaa tilanteen ja ponnistelee määrätietoisesti muuttaakseen sitä paremmaksi. Alan digitalisaatio on myös yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista.
”Pystymme parantamaan tuottavuutta ilmankin digitalisaatiota, mutta digityökalut helpottavat muutosta todella paljon. Haemme nyt kaikkia mahdollisuuksia, joita ne voivat tuoda”, sanoo Rakennusteollisuus ry:n Jani Kemppainen, joka on rakentamisen kehitykseen ja energiatehokkuuteen erikoistunut asiamies.
Tuottavuuden olennaiset ongelmat liittyvät tyhjäkäyntiin työmailla ja tiedon kulkuun rakennushankkeen osapuolten kesken. Juuri näiden ongelmien ratkaisua haetaan digivälineillä.
Digitaalinen tietomalli tekee rakennuksesta läpinäkyvän
Suuret digiodotukset kohdistuvat niin sanottuun rakennuksen tietomalliin eli BIM-malliin.
”Tietomallin matti meikäläinenkin voi tavallaan nähdä asuntojen myynti-ilmoituksissa, joissa on 3D-malleja”, Kemppainen kertoo.
Standardoituun tietomalliin voi säilöä kaiken mahdollisen datan suunnittelusta, rakentamisesta ja valmiin rakennuksen huoltohistoriasta. Kolmiulotteiseen malliin suunnittelijat voivat tallentaa dataa esimerkiksi rakenteista, niiden sijainnista suhteessa toisiinsa ja materiaaleista. Näin työmaalla on helppo nähdä esimerkiksi, missä järjestyksessä tietyt putket pitää asentaa. Rakentajat taas voivat syöttää dataa ja kuvia siitä, miten eri työvaiheet on tehty.
”Suomi on kärkijoukoissa tietomallin kehittäjänä, mutta muut maat ottavat meitä kovaa kiinni. Lisäksi käyttö rajoittuu pääosin suunnitteluun. Haasteena on se, kuinka osaamme hyödyntää tietoa niin työmaalla kuin rakennuksen käytön aikana”, Kemppainen sanoo.
Hän arvioi, että tällä hetkellä vasta kolmasosa rakennushankkeista käyttää tietomallia jossakin vaiheessa. Esteenä on pitkälti tietämättömyys.
Kemppaisen mukaan edellytyksenä tietomallin käytön yleistymiselle on se, että rakennusten tilaajat oppivat vaatimaan sen käyttöä.
Raksalla automaatio nopeuttaa hommia ja poistaa turhaa pähkäilyä
Kaikki digivälineet ovat riippuvaisia siitä, että työmaalla on sujuvat verkkoyhteydet. Urakoitsijoiden täytyykin varmistaa kattavat verkkoyhteydet, mielellään sekä 4G-mobiiliverkko että langaton lähiverkko. Kun tämä on kunnossa, digivälineet voivat nopeasti tehostaa työmaita pelkästään paperin vaihdolla biteiksi. Nykyisellään esimerkiksi työmaamestareiden pitää kuvata paperille, mitä työtä on tehty ja miten, ketkä kaikki ovat olleet töissä ja mikä on ollut sääolosuhde.
”Nämä tiedothan saataisiin digitaalisessa maailmassa automaattisesti. Nimenomaan kaikenlainen automatisointi on isoin asia, jonka digitalisaatio mahdollistaa rakentamisessa”, sanoo kehityspäällikkö Pekka Kinnunen Vismalta.
Työmaan raportoinnista jotakuinkin kaiken digitalisoi jo nyt Visman kehittämä Movenium-sovellus. Se on käytössä lukuisilla työmailla ympäri Suomea. Mobiililaitteilla toimivalla sovelluksella voi muun muassa raportoida tehtyjä töitä sekä tehdä työturvallisuuden mittauksia. Jo nyt saadaan automaattisesti työntekijöille laskettua kilometrit, ylityöt ja muut korvaukset, kun kirjaukset tulevat palkanmaksuun digitaalisesti ja reaaliajassa.
”Kehitämme sovellusta siihen suuntaan, että sillä voi automatisoida kaikkea datan keräystä ja poistaa turhaa pähkäilyä. Parhaimmillaan digitalisointi on silloin, kun sitä ei edes näe”, Kinnunen sanoo.
Näkymätöntä automaatiota auttavat esineiden internetin anturit, joilla syntyy täsmädataa työmaan materiaalivirroista, kaluston sijainnista ja käytöstä sekä ihmisten sijainnista. Suomessa tehdyssä kokeilussa on jo nähty, kuinka anturit kertoivat, milloin lavallinen laastia lähti tehtaalta työmaalle, saapui perille, ja kuinka nopeasti lava tyhjentyi. Betonin kuivumista mitataan antureilla jo monella työmaalla.
Ison parannuksen voi saada automaattisella tiedon jaolla. Perinteisesti tiedon kulku kanavoituu työmaan mestarin kautta, mikä aiheuttaa pullonkaulan.
”Työmailla menee odotteluun pahimmillaan 70 prosenttia ajasta. Jos asentaja voi merkitä mobiilisovellukseen, minkä työvaiheen sai valmiiksi, hän voi saada automaattisesti tiedon, minne pitää mennä seuraavaksi ilman mestarin luo menoa, ja aikaa säästyy”, Kinnunen kertoo.
Lue myös 5 vinkkiä - Näin digitalisoit rakennustyömaan.
