Onko ketterästä startup-kulttuurista paikalleen jääneiden suuryritysten pelastajaksi?
Suuryritysten kannattaa hakea ideoita liiketoimintamallin uudistamiseen ketteriltä startup-yrityksiltä, sanoo Visionplussan toimitusjohtaja Tero Ojanperä.
Yritysjohtajien digitaalinen mielenkiinto on laajentunut voimakkaasti tuotannon automatisoinnista uusien liiketoimintamallien kehittämiseen.
”Automatisointi on kilpailua nykyisillä ehdoilla, mutta digitaalisilla liiketoimintamalleilla voi uudistaa koko pelikentän”, sanoo pääomasijoittaja Visionplussan toimitusjohtaja Tero Ojanperä. Ojanperä osallistui DNA Busineksen joulukuun alussa järjestämän Tulevaisuus-seminaarin paneelikeskusteluun.
Uusien liiketoimintamallien tiellä on kuitenkin monia hidasteita, joista suurin voi olla vanhan menestyksen ansa. Monet perinteiset yritykset ovat menestyneet siksi, että ne ovat luoneet innovatiivisia ratkaisuja ja mittavan bisneskoneiston innovaatioiden ympärille. Tuon menestyksen huipulla on vaikea lähteä itse haastamaan vanhoja pelisääntöjä. Kun uusia haastajia sitten tulee, muutos näyttää aluksi hitaalta.
”Uusi näyttää aluksi pieneltä, ja lisäksi sen pieneltä näyttävän kehittämiseen pitäisi hankkia uutta osaamista. Lisäksi uusi voisi kannibalisoida nykyisen liiketoiminnan. Vakiintuneella yrityksellä on monta syytä reagoida hitaasti, vaikka se tunnustaakin muutoksen”, sanoo Ojanperä.
Koska monet suuret yritykset ovat liian hitaita nopeasti etenevässä digitaalisessa maailmassa, kannattaa niiden katsella entistä avoimemmin silmin ympäröivää maailmaa. Jokaisen kannattaa hylätä ajatus, että vain itse keksityt ideat ovat hyviä.
Suuret ovat menettäneet kehitysetuaan
Kannattaa myös hylätä ajatus, että yhteistyökumppanin pitäisi olla suuri ja mahtava ollakseen uskottava. Suuret ovat menettäneet ainakin osan mittavien tutkimus- ja tuotekehitysosastojensa tuomasta edusta. Digitaalisessa maailmassa yksi ihminen voi tuottaa sovelluksen, jota voi jakaa pilvipalveluiden avulla globaalisti. Yksi koodaaja voi tehdä saman, mihin aiemmin tarvittiin tuhat.
Pienten digifirmojen ja suurten yritysten yhteistyö tuottaa parhaimmillaan molemmille merkittäviä hyötyjä. Suuret yhtiöt hyötyvät pienten ketterästä innovatiivisuudesta ja pienet puolestaan suurten vahvuuksista, joita voivat olla muun muassa globaali asiakaskunta ja vahva brändi.
Pienten ja suurten välillä voi kuitenkin olla korkea ja paksu kulttuurimuuri, joka vaikeuttaa kommunikaatiota silloin, kun vaikkapa suuri konepaja haluaa hyödyntää pienen digiyhtiön osaamista.
”Suuret puhuvat usein eri kieltä kuin startupit, joten meidän kaltaiselle välittäjälle on oma paikkansa”, sanoo Ojanperä, jolla itsellään on entisenä nokialaisena myös vahva kokemus suuryritysten ajattelutavasta.
Visionplussan yksi tehtävä on auttaa kasvuyrityksiä löytämään kumppaneita suurista yrityksistä. Ojanperä pitää koko Suomen kansantalouden kannalta hyvänä uutisena sitä, että digitaalisuuden suhteen positiivisia uteliaita on jo enemmän kuin nukkujia. Huono uutinen on toki se, että useimmat näkyvät läpimurtoinnovaatiot tulevat ulkomailta. Kun Uberin tai Airbnb:n kautta toimitaan, kassa kilahtaa Kaliforniassa.
”Suuri haaste on luoda juttuja, jotka saavat kassan kilahtamaan täällä Suomessa. Pelimaailmassa tämä on tapahtunut, mutta monella muulla alalla pelikenttä on vielä auki.”
Avoin pelikenttä on juuri se suuri mahdollisuus. Siellä on vielä tilaa toimia.
