Informaatiotulva on osa arkeamme. Sosiaalinen media, uutisportaalit ja lukemattomat nettisivut vyöryttävät meille jatkuvasti tietoa, josta on vaikea erottaa, mikä on totta ja mikä harhaanjohtavaa. Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden kehitys on tehnyt medialukutaidosta entistäkin tärkeämmän työkalun misinformaation ja disinformaation – tahattoman ja tahallisen väärän tiedon – vastaisessa taistelussa.
Mutta mitä medialukutaito oikeastaan tarkoittaa ja millä tolalla se on Suomessa? Kysyimme aiheesta Peter Nymanilta, jolle pitkä kokemus uutistoimittajana on antanut laajan perspektiivin median toimintaan ja suomalaisten median käyttöön.
”Medialukutaidon avulla kykenet arvioimaan, kuka viestin on kirjoittanut ja mitä agendaa se saattaa edistää. Se on taitoa lukea rivien välistä ja ymmärtää, mitkä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset viitekehykset voivat vaikuttaa siihen, miten viesti on esitetty”, Nyman selittää.
Äärimmäisin esimerkki löytyy diktatuureista, joissa journalistit joutuvat ilmaisemaan itseään hyvin varovaisesti. Heidän tekstinsä voi silti sisältää taitaviin sanakäänteisiin upotettua tietoa, jota oppositio ymmärtää.
Media muuttuu, pysymmekö perässä
Mennyt aikakausi voi näyttäytyä selkeänä ja helppona. Se oli aikaa, jolloin televisiossa oli vain muutama kanava ja kodeissa luettiin maakunta- ja aikakauslehtiä. Radiosta tuli uutisia ja ajankohtaisohjelmia, ja keskustelun sävy oli asiallinen ja vakava. Nyt medioita on lukemattomia, ja jokainen voi itse valita, mistä tietonsa hakee.
Erityisesti nuoremmat sukupolvet, jotka kuluttavat sisältöä laajasti eri verkkoalustoilla, ovat uuden haasteen edessä. Isojen mediatalojen seuraaminen on vähentynyt, ja tiedonlähteitä on nykyään enemmän kuin koskaan. On vaikea erottaa, mihin voi luottaa, ja mihin ei.
”Toisaalta nettimaailmassa kasvaneet nuoret ja nuoret aikuiset osaavat olla kriittisiä. He tietävät, että netissä liikkuu paljon väärää tietoa. Sen sijaan lintukodossa kasvaneet vanhemmat sukupolvet saattavat olla alttiita informaatiovaikuttamiselle, koska he eivät ole yhtä tottuneita kyseenalaistamaan”, Nyman arvioi.
”On rikkaus, että on paljon erilaisia lähteitä”, Nyman huomauttaa. ”Yleisesti ottaen meillä suomalaisilla on erinomaiset lähtökohdat tulkita mediasisältöjä. Yhteiskunnassamme on perinteisesti arvostettu sivistystä ja koululaitos on hyvä. Meillä on paljon taitoja, joilla mediaa voi tulkita.”
Uudet teknologiat muuttavat pelikenttää
Tekoälyn ja muiden kehittyneiden teknologioiden myötä medialukutaidon tarve on entisestään kasvanut. Deepfake-teknologia on yksi puhutuimmista ilmiöistä. Videot, jotka on manipuloitu näyttämään todelta, voivat helposti johtaa harhaan. Deepfake-videoilla voidaan välittää väärää tietoa, ja ilmiö ui myös yritysmaailmaan.
Tietoturvan asiantuntija Mikko Hyppönen ennustaa, että tulevaisuudessa tekoälyn luoma toimitusjohtaja voi ottaa Teams-palaverin työntekijän kanssa – ilman, että työntekijä huomaa väärennöstä.
”Viranomaiset ja teknologiayritykset yrittävät pysyä kehityksen mukana, mutta kyseessä on ikuinen kissa ja hiiri -leikki. Meidän kaikkien on oltava koko ajan hereillä”, Nyman kuvailee.
Vastaavat teknologiat voivat olla myös positiivisia, jos niitä käytetään avoimesti ja läpinäkyvästi. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa yrityksen toimitusjohtaja lähettää kahdeksankielisen videotervehdyksen asiakkailleen ympäri maailmaa – tekoälyn avulla.
”On hienoa ja kohteliasta, jos eri vastaanottajia pystytään huomioimaan tällä tavoin. Samalla on kuitenkin äärimmäisen tärkeää varmistaa, että yleisölle kerrotaan, mikä on totta ja mikä ei”, Nyman sanoo. ”Kun teknologian ja ihmisen välinen yhteistyö kehittyy, medialukutaitomme paranee. Teknologia voi myös auttaa meitä tunnistamaan väärennökset, vähän samaan tapaan kuin setelien aitouden tarkistuslaitteet pankissa”, Nyman vertaa.
Ihmisen rooli tiedon varmistajana säilyy kuitenkin kriittisenä. Siksi medialukutaitoa voi ja pitää kehittää jatkuvasti.
”On tärkeää olla tietoinen siitä, mitä kanavia pitkin informaatiota välitetään, ja kyetä seuraamaan jälkiä siitä, mistä tieto on peräisin. Kun pitää antennit pystyssä, ja pohtii, kuka tiedon takana on, pääsee jo pitkälle”, Nyman sanoo.
Kuinka helppoa onkaan tulla DNA:n yritysasiakkaaksi? Ota selvää täältä!
