Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajalla Marjo Miettisellä on ainutlaatuinen näköalapaikka Suomen talouden veturiin. Hänen mielestään Suomen kaltaisen pienen maan pitää olla jossain maailman paras.
Teknologiateollisuudella on Suomelle valtava merkitys. Suomalaisella osaamisella luodaan esimerkiksi älykkäitä hissejä, 5G:hen kytkeytyviä älykaupunkeja ja ennakoidaan valtamerilaivojen huoltotarpeita.
Kirittävää kuitenkin on, huomauttaa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen.
”Isoimmat pörssiyhtiöt osaavat ottaa digitaalisuudesta ja uudesta teknologiasta jo nyt kaiken irti, mutta monella pienemmällä yhtiöllä ei välttämättä ole vielä tarpeeksi digitekemistä. Meillä on paljon keskisuuria teollisuusyrityksiä, jotka eivät tiedä, mitä niiden pitäisi tehdä. Usein pk-yrityksiltä puuttuu myös yhteinen kieli kehittäjien kanssa”, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan Suomen haaste on, miten nämä keskisuuret yritykset saadaan yhteen suomalaisten uutta digitaalista teknologiaa tarjoavien yritysten kanssa. Se on välttämätöntä, jotta yritykset kasvaisivat.
Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala. Teknologiayritysten osuus Suomen tavara- ja palveluviennistä on noin puolet. Välillisesti ala työllistää noin 670 000 suomalaista.
”Näin pieni maa kuin Suomi pärjää vain olemalla maailman paras jossain. Meillä on valtavasti hyvää osaamista esimerkiksi terveysteknologiassa, sähköpuolella ja televerkoissa. Vaikkapa ABB:n taajuusmuuttaja, joka kehitettiin Suomessa 70-luvulla, voi säästää 20–50 prosenttia energiasta. Ei ihme, että ABB pitää täällä mielellään tuotekehitystä”, Miettinen sanoo.
”Teknologia menee kaiken läpi”
Marjo Miettistä voi hyvällä syyllä sanoa teknologiaoptimistiksi. Hän uskoo, että suomalainen teknologia on avainasemassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidastamisessa.
”Olen erityisen innoissani kestävästä kehityksestä. Teknologiateollisuudella ja muilla vientiliitoilla on tällä hetkellä työn alla tiekartat hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035”, Miettinen sanoo.
”Juoksemme maratonia, sillä teemme nyt päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät 10–20 vuoden päästä. Se ei ole ihan helppoa. Ilmastonmuutos on asia, joka pitää muistaa kaikessa tekemisessä”, Miettinen sanoo.
Suomi tarvitsee korkeakoulutettuja osaajia
Nopeasti muuttuvassa Suomessa muuttuu myös se, millaisia osaajia Suomeen tarvitaan.
Teknologiateollisuuden luvut Suomen osaamistarpeesta ovat kovat. Pelkästään teknologia-ala tarvitsee lähivuosina reilut 13 000 uutta osaajaa, joista 9 000 tekniikan alalla. Samaan aikaan tekniikan alalta valmistuu vuosittain 6 000 opiskelijaa.
”Jokainen ymmärtää, että tämä yhtälö ei toimi. Käymme parhaillaan koulutuksesta keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen kanssa”, Miettinen sanoo.
Kysyntää on etenkin korkeakoulutetuille. Miettisen mukaan tällä hetkellä teknologiateollisuuden palkkaamista työntekijöistä 60 prosenttia on korkeakoulutettuja.
”Osaaminen pitää Suomen pinnalla – tai sitten ei pidä. Tämä on valtavan iso muutos, joka tapahtuu rytinällä”, Miettinen sanoo.
Koulutuspolitiikan lisäksi Miettisellä on muitakin terveisiä päättäjille. Hän on huolissaan Suomen ja EU:n innovaatiokyvystä.
”Koko Euroopalla on mietinnän paikka, sillä kaikki viimeisimmät suuret innovaatiot ovat tulleet Yhdysvalloista tai Aasiasta. Meidän pitää keskittyä ja miettiä, missä voisimme olla maailman paras”, Miettinen sanoo.
Artikkeli on osa DNA Busineksen Teknologia-Suomi 2020 -matkaa. Siinä luotaamme teknologian uusia tuulia artikkeleissa, videoissa ja podcastissa.
Lue myös: 17 teknologiatrendiä vuodelle 2020
