Katriina Valli: IoT-kehitys on hidasta, kokonaisvaltaiset ratkaisut harvassa

Esineiden internet eli IoT on viime vuosina tullut yhä vahvemmin suomalaistenkin arkeen. Sensorit seuraavat lämpötilaa, ilmansaasteita, tärinää ja vaikkapa roskakorin täyttöastetta monessa paikassa.

Keinoälyasiantuntija AI4Valuen toimitusjohtajan Katriina Vallin mukaan Suomessa on otettu uutta teknologiaa käyttöön, mutta iso osa potentiaalista on vielä hyödyntämättä.

”Kehitys on ollut kyllä hidasta. Alun huuman jälkeen ollaan edelleen pistomaisten ratkaisujen varassa ja kokonaisvaltaisemmat ratkaisut ovat harvassa”, Valli sanoo.

Valli uskoo, että 2–4 vuoden kuluessa IoT on yhä useamman suomalaisen apuväline työssä. Tekoäly voi tehdä IoT-datan pohjalta suosituksia, jotka tukevat ammattilaisia työssään. Esimerkiksi terveydenhuollossa IoT auttaa ja auttaisi parantamaan potilasturvallisuutta.

”Sensoreita ja IoT-antureita voisi käyttää huomattavasti enemmän potilaiden tilan valvontaan vaikka osastoilla. IoT-teknologian avulla voi seurata ja parantaa myös sairaalan prosesseja: kun potilas tulee vaikka päivystyksestä tutkimukseen, tehdäänkö kaikki oikea-aikaisesti? Kuinka kauan potilas odottaa siirtoa vaikkapa magneettikuvaan.”

Vallankumous vaatii rohkeutta ja parempaa dataa

Moni yritys on viime vuosina käynnistänyt IoT-hankkeita. Suurin osa näistä keskittyy prosessien optimointiin ja tehostamiseen, ja harvalla on todellista kunnianhimoa esimerkiksi uuden liiketoiminnan luontiin.

”Organisaatioiden ajurit ovat tyypillisesti tehostaminen, tehostaminen, tehostaminen ja kustannussäästöt. Datan kääntäminen liiketoiminnaksi ja esimerkiksi datan päälle rakennettavat huoltopalvelut loisivat uutta liiketoimintaa, mutta yrityskentällä ei oikein ole halukkuutta tehdä jotain ihan uutta”, Valli sanoo.

Uusi liiketoiminta tarkoittaisi usein IoT-teknologian ja keinoälyn yhteistyötä. Sen esteenä on etenkin datan laatu.

”Data on lähes poikkeuksetta huonolaatuista, ja hyvätkin ratkaisut ovat siiloutuneita. Kannattaa muistaa, että keinoälyn avulla dataa voi eheyttää ja luokitella nopeastikin, jolloin sitä voi käyttää ihan eri tavalla”, Valli sanoo.

Paremman datan tarve tulee muuttamaan myös toimintatapoja suomalaisilla työpaikoilla.

”Ihminen on voinut tehdä asioita omalla tavallaan luovasti piittaamatta järjestelmistä ja prosesseista, ja ihminen on ollut prosessin isoin ongelma. Jatkossa ihmisen ei tarvitse välittää datan laadusta niin paljoa, kun algoritmi hoitaa datan eheyttämisen hetkessä”, sanoo Valli.

4G riittää pääosaan IoT-käytöstä

Nopea 4G-verkko riittää mainiosti valtaosaan IoT-tarpeista, mutta 5G:llä on valttinsa esimerkiksi erittäin lyhyttä viivettä vaativissa sovelluksissa.

”IoT:n käyttöönottoa on voinut hyvin laajentaa nykyisilläkin verkoilla, mutta 5G lietsoo keskustelua siitä, mitä IoT on ja mitä sillä voisi tehdä”, Valli sanoo.

”Suomi on ihan kärjessä 5G:n käyttöönotossa. Se on jälleen yksi kilpailukyvyn elementti, joka pitäisi hyödyntää mahdollisimman nopeasti. Suomessa on jo tänä vuonna useampia toimijoita, jotka ovat ottaneet 5G-teknologiaa käyttöön”, Valli lisää.

Lue lisää siitä, kuinka pääset alkuun omassa IoT-projektissasi.

Avainsanat:

IoT Teknologia 5G Tekoäly

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.