Tekoälystä on tulossa internetin kaltainen mahdollistaja, jonka käyttämistä ei erikseen ajatella. Ymmärrys mahdollisuuksista syntyy ja kumuloituu käytännön hyödyntämisen kautta. Kehitysvauhti riippuu yritysjohdon uskalluksesta: nyt jos koskaan on osattava sekä visioida ja innostaa että kuunnella ja havainnoida. Johdon vahva tuki kannustaa rohkeisiin kokeiluihin ja nopeuttaa oppien kumuloitumista.
Tulevaisuuden ennakointi ja erilaisten skenaarioiden hahmottaminen ovat johtamisen ja strategiatyön keskeisiä osa-alueita. Johtoryhmiä ja hallituksia puhuttavat nyt nouseviin teknologioihin ja erityisesti tekoälyyn linkittyvät odotukset. Pohdinnat johtavat usein kysymykseen miten työ muuttuu: millaiset tehtävät kenties poistuvat, millaisia uusia syntyy, ja mikä on ihmisen rooli suhteessa tekoälyyn?
”Tekoälymurroksessa korostuu johdon ja koko organisaation kyky ottaa selvää ja oppia nopeasti. Yksittäisten osa-alueiden optimoinnin sijaan on aika suunnitella uudestaan, kuinka yrityksemme toimivat. Kun ajatukset suunnataan prosesseihin, rooleihin ja vastuisiin, johdon haasteiksi nousevat poisoppimisen tukeminen, näkemisen esteiden raivaaminen, ennakkoluulottomuuteen kannustaminen ja oppien tehokas jakaminen. Mukautuvimmat selviävät tässä parhaiten”, sanoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
”On harhaluulo ajatella, että voidaan jäädä seuraamaan kehitystä ja odottamaan parempaa hetkeä hypätä rattaille. Johdon velvollisuus on ottaa koko organisaatio mukaan muutosmatkalle, jossa haetaan tapoja hyötyä tekoälystä. Me esimerkiksi määrittelimme prioriteettialueet, joihin haemme tekoälyllä merkittävää uutta liiketoiminta-arvoa. Sitten loimme pohjan, jolla arvioimme eri toimintamallien käyttötapauksiin saatuja hyötyjä. Keskeistä on uusiutumisen johtaminen ja työn tekemisen tapojen uudelleenmuotoilu”, Ylihurula jatkaa.
Tekoäly tuo ihmiselle supervoimia
Konsulttiyhtiö McKinsey varoitti alkuvuodesta 2025 julkaisemassaan Superagency in the Workplace -raportissa, että organisaatioiden tekoälymurrosta hidastavat johtajat, ei henkilöstö. Generatiiviset tekoälytyökalut ovat löytäneet tiensä osaksi arkea työn ulkopuolella, ja edelläkävijöitä ovat usein diginatiivit nuoret ammattilaiset.
Superagency-ajattelussa korostuu, että osaamisen runko ei ole koulutus vaan inhimillisyys.
Teknologiatrendiraportistakin tuttu Superagency on Linkedinin perustaneen Reid Hoffmanin kehittämä termi, joka tarkoittaa inhimillisten kyvykkyyksien tehostamista tekoälyn avulla. Englannin sana agency tarkoittaa tässä toimijuutta: tekoälyn ajatellaan tuovan inhimilliselle toimijuudelle supervoimia, mutta jättävän päätösvallan ihmiselle.
”Tekoälyn mukanaan tuomat muutokset tarkoittavat, että monet tehtävät muuttuvat ja uudelleenkoulutusta tarvitaan. Samaan aikaan Superagency-ajattelussa korostuu, että osaamisen runko ei ole koulutus vaan inhimillisyys. Ihmisen aika ja kyvyt kannattaa käyttää siihen, missä ihminen on paras ja mukavin eli käyttöliittymänä toiselle ihmiselle”, Ylihurula sanoo.
Suomessa tekoälyn kykyjen ja rajojen selittäjänä on ansioitunut muun muassa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Jo parin vuoden takaisessa HS Vision haastattelussa Toivonen korosti, ettei tekoälyllä ole itsenäistä toimijuutta. Kyse on ohjelmistoista, jotka suorittavat niille annettua tehtävää ilman itsenäistä kykyä toimia annetun tehtävän ulkopuolella.
Nykyhetken rajoitteet ylittävän yleisälykkään tekoälyn kehitys on toistaiseksi teoreettisella tasolla, ja tutkijoiden arviot käyttöönoton aikajänteestä vaihtelevat vuosista vuosisatoihin. Toistaiseksi johtaja voi pyytää tekoälyltä vaikkapa kaikki tiedot omaa toimialaa säätelevistä lakipykälistä ja ehdotetusta tulevasta sääntelystä, mutta ymmärryksen synnyttäminen ja toimenpiteiden toteuttaminen jäävät ihmisen vastuulle.
Tekoäly tehostaa jatkuvaa strategiatyötä
Strategiatyö on yhä useammassa yrityksessä jatkuva prosessi. Superagency-maailmassa tehtävän tueksi valjastetut tekoälyagentit havainnoivat väsymättä signaaleja, tiivistävät dataa ja tekevät niille annettujen valtuuksien pohjalta myös päätöksiä. Ihmisten työtä on asettaa valtuuksien rajat sekä analysoida, mitä tulokset tarkoittavat omalle liiketoiminnalle ja aiemmille oletuksille. Ihmisen roolissa korostuvat prosessiymmärrys, yksinkertaistaminen, standardointi, uudelleenkuvitteleminen ja teknologian optimaalinen hyödyntäminen.
Tekoälyä on helppoa kokeilla, mutta vaikeaa skaalata.
”Ylimmän johdon on todella tärkeää käyttää tekoälyä aktiivisesti itse. Generatiivisen tekoälyn työkaluista on paljon hyötyä oikeastaan minkä tahansa asian nopeassa hahmottamisessa. Vaikka valinnat ja päätökset tekee edelleen ihminen, tiedon hakemista ja jäsentämistä tehostava tekoäly auttaa olemaan askeleen edellä niitä, joilla tekoäly ei vielä ole tehokäytössä”, Ylihurula sanoo.
”Tekoälyä on helppoa kokeilla, mutta vaikeaa skaalata. Ilman kunnon suunnittelua päälle liimattu tekoäly saattaa tuoda vain uusia kustannuksia. Siksi on tärkeää pureutua kunnolla prosesseihin ja toimintalogiikkaan ja etsiä standardoitavia toimintoja, joihin tekoäly tuo skaalautuvaa lisäarvoa”, Ylihurula painottaa.
Superagency-ajan inhimillistä luovuutta on esimerkiksi kyky ajatella, miten tekoälyn avulla havaittua tietoa tai uutta mahdollisuutta hyödynnetään. Luovuus ei rajoitu perinteisesti luoviksi ajateltuihin tehtäviin tai rooleihin, vaan luovuutta on jatkuva pohdinta sen ympärillä, mitä tämä tarkoittaa meille. Siinä ihminen on omimmillaan.
Millaisiin sfääreihin tekoälyn kehitys johtaa tulevaisuudessa? Tekoälyn inhimillistyminen ja yleisälykäs tekoäly näkyvät arjessamme nopeammin kuin uskommekaan. Kurkista kanssamme kristallipalloon ja lataa Teknologiatrendit 2026 -raportti!
