Hybridivaikuttaminen on puhuttanut suomalaisia ennennäkemättömällä tavalla viime aikoina. Monia erilaisia keinoja käyttävän vieraan tahon vihamielistä vaikuttamista voi olla vaikea tunnistaa tai huomata. Erityistä huomiota on kiinnitetty erityisesti informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja kybervaikuttamiseen torjuntaan.
Informaatiovaikuttamisen asiantuntija ja viestintätoimisto Netprofilen perustaja Christina Forsgård on kouluttanut suomalaisia organisaatioita, ammattilaisia ja kansalaisia tunnistamaan vaikuttamispyrkimyksiä. Koulutuksen tavoitteena on auttaa tunnistamaan hybridivaikuttamisen kierouksia ja suojautumaan niiltä.
Karkeasti jaoteltuna informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan ihmisten tietoihin ja tunteisiin, kun taas kybervaikuttaminen kohdistuu dataan, tietojärjestelmiin ja -verkkoihin. Jokainen suomalainen voi tehdä osansa niin informaatio- kuin kybervaikuttamista vastaan.
Sinisilmäisyys antaa tilaa informaatiovaikuttamiselle
Forsgårdin mukaan suomalainen koululaitos ja yleissivistys antavat hyvät eväät informaatiovaikuttamiselta suojautumiseen. Suomessa haasteita aiheuttaa kuitenkin liiallinen sinisilmäisyys.
“Demokratiassa meillä on suuri luottamus toisiimme, oikeusjärjestelmään sekä oikeudenmukaisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Luotamme monin tavoin siihen, että ympärillä oleva yhteiskuntamme on suhteellisen turvallinen, ja täällä ei ole pitkäkestoista ja järjestelmällistä uhkaa meitä vastaan. Näin ajatteleviin sinisilmäisiin ihmisiin voi olla helppo vaikuttaa vihamielisin tavoittein”, Forsgård sanoo.
Demokratia on hedelmällistä maaperää informaatiovaikuttamiselle myös siksi, että oikeutta tiedon levittämiseen ja muokkaamiseen voidaan käyttää väärin. Tästä esimerkkinä Forsgård mainitsee muun muassa Wikipedia-huijaukset, joissa vapaasti muokattavaa tietosanakirjaa on hyödynnetty valheellisen tiedon levittämiseen.
“Haluamme puolustaa tätä turvallista ja oikeudenmukaista elämää: demokratiaa, sananvapautta, ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta. Juuri siksi meidän täytyy olla valppaita tunnistamaan, milloin näitä oikeuksia pyritään hyödyntämään niitä itseään vastaan tai näitä oikeuksia käytetään vihamieliseen vaikuttamiseen.”
Informaatiovaikuttamiselta voi Forsgårdin mukaan suojautua esimerkiksi kuluttamalla toimitettua journalistista mediaa, kehittämällä digitaalisia kansalaistaitoja, osallistumalla kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä huolehtimalla siitä, etteivät ihmiset jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytetyt tai elämässään katkeroituneet ovat usein houkuttelevia kohteita informaatiovaikuttamiselle.
Mitä enemmän laitteissa on älyä, sitä enemmän on mahdollisuuksia kybervaikuttamiselle
Kybervaikuttaminen puolestaan kohdistuu dataan, tietojärjestelmiin, tietoverkkoihin tai tiedotus- ja viestintävälineisiin. Viestintäjärjestelmiä voidaan hajottaa esimerkiksi tuhoamalla fyysisiä laitteita tai hakkeroimalla ohjelmistoja. Myös ihmisten kautta voidaan päästä käsiksi järjestelmiin, joita on tarkoitus haavoittaa.
“Jokaisen tulee pitää huolta siitä, että omat kännykät, älylaitteet, tietokoneet ja sovellukset on suojattu asianmukaisesti ja niitä myös käytetään turvallisesti. Mitä enemmän laitteissa on älyä, sitä enemmän on myös hyökkäysrajapintaa”, Forsgård kertoo.
Erilaisia tapoja omien laitteiden suojaamiseen on lukuisia, mutta Forsgårdin mukaan osa tehokkaista keinoista on yllättävän tuntemattomia.
“Kehotan kaikkia nappaamaan talteen puhelimensa IMEI-koodin, joka on kuin puhelimen sosiaaliturvatunnus. Tarvitset sitä, jos puhelimesi varastetaan. Samalla on tietysti tärkeä muistaa sulkea oma liittymä tilapäisesti”, Forsgård sanoo.
Myös salasanattoman kirjautumisen suosio kasvanee tulevina vuosina. Biometriset tunnisteet, kuten kasvojentunnistus tai sormenjäljen avulla tunnistautuminen, tekevät palveluiden käytöstä aiempaa turvallisempaa.
“Vähintä mitä juuri nyt kannattaa tehdä on varmistaa oman sähköpostin suojaaminen vahvalla ja uniikilla salasanalla sekä kaksivaiheisella tunnistautumisella. Omien viestintäyhteyksien suojaamiseksi on hyvä ottaa käyttöön VPN, joka suojaa viestiliikenteen.”
“Vaikka Facebook, Instagram tai Whatsapp tuntuisivat yhdentekeviltä kaksivaiheisen suojaamisen kannalta, niissä on jo vuosien muistot, verkostot ja luottamuksellista yhteydenpitoa tärkeiden ihmisten kanssa. Tilin kaappaaminen tai sinne kertyneiden tietojen vuotaminen vahingoittavat tilin menettäneen lisäksi myös läheisiä”, Forsgård kertoo.
“Hyväuskoiset ihmiset eivät usein hoksaa olevansa hyökkäyksen kohteita, koska joskus he ovat vain välikappaleita hyökkäyksille ja heikoin lenkki verkostoonsa. Läheisten ja oman verkoston suojaaminen on vastuullista ja arvokasta. Suojaaminen alkaa omasta toiminnasta”, Forsgård muistuttaa.
Riittävä tietoturva ei edellytä erikoisosaamista, mutta mitä kaikkea siinä tulisi huomioida? Lue vinkit täältä!
Artikkeli päivitetty 1.12.2022. Alunperin artikkeli on julkaistu 22.8.2022.
