DNA:n Teknologiatrendiraportti on syväsukellus digitaalisen maailman merkittävimpiin ilmiöihin ja muutosvoimiin, jotka muovaavat yksilöiden, yritysten ja yhteiskuntien tulevaisuutta globaalisti lähivuosien aikana. Vuoden 2026 raportissa kerromme merkittävistä uudistuksista niin datan, tekoälyn, verkkojen, tietoturvan kuin modernin työskentelyn osalta.
Teknologian ja digitaalisen toimintaympäristön kehityksen myötä yritysten strategioita, digitaalisen turvallisuuden rakenteita ja päivittäisen työn ominaispiirteitä muovataan uusiksi. Tuore raportti piirtää kuvan maailmasta, jossa tekoälyn osuus liiketoiminnan ja yhteiskunnan prosessien hallinnasta kasvaa, digitaalista turvallisuutta koetellaan uusin keinoin ja ihmisten ja digitaalisten työvälineiden vuorovaikutus syvenee. Melkoinen vuosi luvassa siis!
Tässä artikkelissa käymme läpi osan raportin trendeistä. Kaikkiin trendeihin pääset syventymään täällä.
Digitaalisen liiketoiminnan uudet askelmerkit
Digitaalisen liiketoiminnan toimintaympäristö on siirtymässä vaiheeseen, jossa käyttäjäkokemus, datan määrän kasvu, verkkojen suorituskyky ja tekoäly kehittyvät samanaikaisesti vahvistaen samalla toistensa vaikutuksia.
Käyttöliittymiin kohdistuvat odotukset muuttuvat nopeasti, kun ihmisaivojen hermoimpulsseja tulkitsevat BMI- ja BCI-käyttöliittymät yleistyvät. Kehityksen myötä tietokoneiden ja mekaanisten laitteiden ohjaaminen onnistuu pian kirjaimellisesti ajatuksen voimalla.
Samaan aikaan globaali datan määrä kasvaa ennennäkemättömälle tasolle. Tekoälymallit, ilmasto- ja liikennemallinnus, datakeskusten määrän kasvu ja alati monipuolisemmat pilvipalvelut nostavat datan määrän zettabyte-luokkaan, mikä lisää painetta datan käsittelyn, tallennuksen ja infrastruktuurin kehittämiselle.
Tulevaisuudesta ei voi puhua ilman vahvaa tekoälypainotusta, mihin trendiraportissa pureudutaan monelta kulmalta. Yleisälykäs tekoäly viittaa tekoälyjärjestelmiin, jotka kykenevät toimimaan inhimillisen kognitiivisen kyvyn mukaisesti digitaalisissa teholukemissa. Tekoälyä hyödyntävien kauppapaikkojen povataan puolestaan korvaavan perinteisen verkkokauppasurffailun.
Digitaalisten uhkakuvien uudet kasvot
Kybertoimintaympäristö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ja rikolliset toimijat ovat kehittäneet menetelmiään ammattimaisen liiketoiminnan kaltaisiksi. Ransomware-hyökkäykset sekä yleistyvät että kehittyvät, ja esimerkiksi kriittistä infrastruktuuria, terveydenhuoltoa ja finanssisektoria koettelevia hyökkäystyökaluja tarjotaan jopa palveluina.
Identiteettivarkaudet lisääntyvät digitalisoituvan arjen myötä. Deepfake-teknologian, haittaohjelmien ja synteettisten identiteettien yleistyminen haastaa sekä yrityksiä että yksilöitä. Biometristä dataa hamutaan entistä aktiivisemmin, sillä fyysisiin tunnisteisiin perustuvaa tietoa ei voi vaihtaa tai nollata salasanan tavoin, mikä tekee siitä erityisen arvokasta rikollisille.
Modernin kyberrikollisuuden keskiöstä löytyy lähes myyttisenä pidetty salanotko: pimeä verkko. Sen sivustoilla vaihdetaan tietoja, tehdään kauppaa ja haetaan tekijöitä –lähtökohtaisesti rikolliseen tai vähintään arveluttavaan toimintaan. Pimeän verkon rooli sekä kyberrikollisuuden ammattimaisuuden edistäjänä että hämärähommiin sopivien työkalujen terävöittäjänä on niin merkittävä, että yritykset eivät voi enää sivuuttaa uhkaa, vaan niiden täytyy seurata sitä tiiviisti osana kyberpuolustustaan.
Digitaalisen työelämän uudet tehotyökalut
Työelämä on hiljalleen saavuttamassa uudenlaisen symbioosin, jossa ihminen ja tekoäly toimivat rinnakkain. Tätä kehitystä kuvaa superagency-konsepti: tila, jossa organisaation rakenteisiin integroitu ja työntekijän tarpeisiin räätälöity tekoäly vahvistaa osaamista ja vapauttaa aikaa luoviin tehtäviin. Resursseja vapauttaa myös MCP-protokolla, jonka avulla eri tekoälyprosessit työskentelevät sujuvammin yhdessä.
Tekoälytyökalujen määrän ja kyvykkyyksien kasvaessa sosiaalisen terveyden merkitys kasvaa – onhan inhimillinen kyvykkyytemme yhä työkaluista tehokkain. Sosiaalinen terveys on erityisen merkittävää etä- ja hybridityön aikakaudella: yhteenkuuluvuus, avoin vuorovaikutus ja osallistava organisaatiokulttuuri ovat suoraan yhteydessä innovaatioihin ja sitoutumiseen.
Keskeisessä roolissa on myös joustavan asiantuntijuuden vaaliminen, jotta saamme uusista teknologisista apuvälineistä suurimman ja työn kannalta arvokkaimman tehon esiin. Asiantuntijuutta ei tule nähdä jäykkänä rakenteena, vaan jatkuvasti kehittyvinä lihaksina muotonsa säilyttävien luiden sijaan.
DNA Teknologiatrendit 2026: Uuden älyn aikakausi
Mitä muita teknologiatrendejä uuden älyn aikakaudella häämöttää? Lataa maksuton DNA Teknologiatrendit 2026 -raportti ja ole aikaasi edellä! Saatavana myös äänikirjana.
