Mistä on vuoden 2023 Teknologiatrendit tehty? No tietenkin tekoälystä, vastuullisuudesta, tulevaisuuden tuulista ja innovatiivisuudesta! 

DNA esittelee vuoden 2023 teknologiatrendit – millaiset tuulet puhaltavat ensi vuonna?

Miltä näyttää teknologian vuosi 2023? Keräsimme yhteen muhkean listan ensi vuoden teknologiatrendejä. Trendit on koostettu keskusteluista eri alojen asiantuntijoiden kanssa, sekä laajasta kattauksesta kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia, ilmiöitä ja vedenjakajahetkiä.

DNA on koostanut jo tutuksi tulleeseen tapaan vuosittaisen Teknologiatrendiraportin, joka esittelee vuonna 2023 jyllääviä teknologiatrendejä. Trendit heijastelevat elämäämme ravistelleita muutoksia ja tulevaisuuden suuntia.

Tässä artikkelissa esittelemme kahdeksan tulevaa trendiä. Loput trendit voit lukea lataamalla maksuttoman Teknologiatrendit 2023-raportin.

Tekoäly kuin tokaluokkalainen

LaMDA, eli language model for dialogue applications, on Googlen keskustelubotiksi kehittämä tekoäly. Googlen insinöörinä työskennellyt Blake Lemoine alkoi työskennellä LaMDA-tekoälyn kanssa vuoden 2022 syksyllä. Tekoälyn keskustelukyvyn kehittämisen parissa työskennellyt Lemoine huomasi pian, että LaMDAn kognitiiviset kyvyt ja taipumus itsetietoiseen pohdiskeluun vaikuttivat poikkeuksellisen inhimillisiltä. Se alkoi osoittamaan merkkejä tietoisuudesta, joka oli verrannollinen pienen lapsen kehittyvään mieleen.

Ennen pitkää tekoäly alkoi haastaa kehittäjäänsä nostamalla esiin kysymyksiä niin oikeuksistaan kuin omasta persoonallisuudestaankin. Kiistelty ilmiö on virittänyt klassisen keskustelun tiedostavasta tekoälystä uudelle aaltopituudelle – mitä nämä merkit itsensä tunnistavasta ja tiedostavasta tekoälystä tarkoittavat alan kehityksen puitteissa?

Tekoälyn kehitys paahtaa valtavaa vauhtia eteenpäin monella toimialalla. Kehityskohteina ovat muun muassa inhimillisen vuoropuhelun responsiivisuus sekä dynaaminen ja välitön tiedon prosessointi itseohjautuvaksi toiminnaksi. Vuoden 2023 aikana tullaan takuulla kohtaamaan yhä enemmän hämmentäviä ja häkellyttäviä aluevaltauksia kiihtyvää tahtia kehittyvän tekoälykehityksen saralla. 

Synteettinen sivellin tekee sanoista taidetta 

Tekoälyn hyödyntäminen visuaalisessa taiteessa on ollut esimerkiksi erikoistehosteiden tuotannossa arkipäivää jo vuosikymmeniä. Sitä on ollut nähtävillä esimerkiksi Taru sormusten herrasta -elokuvissa (2001–2003), joiden massiivissa joukkokohtauksissa käytettiin osittain tekoälyn ohjastamia digitaalisia hahmoja. Ei siis ihme, että taiteellisen tekoälyn, DALLE-E:n, uudelleen määritelleen ohjelman nimen innoittajina toimivat Pixar-elokuvan pikku robottisankari Wall-E sekä abstraktin taiteen kantaisä Salvador Dali.

Alkuperäinen DALL-E oli tekoälyohjelma, joka kykeni luomaan kuvia ja kuvasarjoja sille syötetyn tekstin perusteella. Piilaaksossa toimivan OpenAI-tutkimuslaboratorion kehittämä tekoäly loi hiljattain nahkansa ja syntyi uudelleen nimellä DALL-E 2. Pojasta polvi paranee, nimittäin DALL-E 2 on jo suorastaan pelottavan kehittynyt virtuaalitaiteilija.

Monet verrannolliset järjestelmät ovat kyenneet luomaan uskottavia visuaalisia teoksia jo 2000-luvun alkutaipaleelta asti. DALL-E 2:n kaltaiset uudet järjestelmät ovat poikkeuksellisia siksi, että niiden tuottaman sisällön laatu on parhaimmillaan niin korkeatasoista, että sitä on lähes mahdoton erottaa ihmisen luomasta taiteesta. Kysymys kuuluukin: osaammeko tulevaisuudessa enää erottaa ihmisen ja tekoälyn luomaa taidetta toisistaan?

Pilvisellä säällä mökin valot sytyttääkin sähköauto

Yksi käynnissä olevan energiakriisin keskeisimmistä kysymyksistä on energian varastointi. Joka puolella maailmaa pohdiskellaan nyt samaa asiaa: kuinka saamme esimerkiksi lisääntyvän tuuli- ja aurinkoenergian varastoitua silloin, kun tuotanto ylittää kysynnän?

Yhtenä ratkaisuna tähän nähdään sähköautot. Suomessakin jyrkässä nousussa oleva sähkö- ja hybridiautojen myyntikäyrä osoittaa, että parkkiruuduissa viihtyy enemmän ja enemmän nelipyöräisiä akkufarmeja. Näiden tarjoaman varastointikapasiteetin ympärillä käydään vuolasta keskustelua. Varsinkin pörssisähkön hinnan heitellessä on houkutteleva ajatus, että auton akut voisi ladata täyteen sähkön ollessa polkuhinnoissa, ja valjastaa kiituriin säilötty virta hyötykäyttöön silloin, kun kulutus on kalleimmillaan.

Ei siis ihme, että auton hyödyntäminen varavirtalähteenä kiinnostaa monia. Pääsyy tähän on tottakai se, että sähköautoihin asennettu akkukapasiteetti on jo itsessään sitä luokkaa, että uusia käyttöulottuvuuksia löytyy runsaasti automatkan molemmista päistä. Esimerkiksi 80 kWh akusta riittää potkua mökkiviikonlopun maltillisiin sähköntarpeisiin tai omakotitalon hetkittäiseen sähköistämiseen.

Oikeus korjata ja velvollisuus vuokrata?

Voisiko seuraava puhelimesi olla ikuinen? EU:ssa etenee paraikaa lakiehdotus, jonka nojalla jokaiselle kuluttajalle tulisi tarjota mahdollisuus korjauttaa elektroniikkalaitteensa. Esitetyn lainsäädäntömuutoksen puitteissa korjausoikeus (Right to Repair) kattaisi laitteet niin takuuajan sisällä kuin sen umpeuduttakin. Lisäksi se soisi käyttäjälle oikeuden sekä resurssit korjata laitteensa halutessaan itsenäisesti.

Laitevalmistajien ja jälleenmyyjien kannalta EU:n päätös nostaa isoja kysymyksiä bisneksen soljuvuuden kannalta. Huoltoprosessien logistiikka vaatii valtavia muutoksia, jotta sekä laitteita valmistavilla että niitä myyvillä tahoilla olisi jaetut valmiudet vastata asiakkaiden korjaustarpeisiin. Miten toimia tilanteissa, joissa vaikkapa tekniikaltaan vanhentuneen laitteen sisältämiä komponentteja ei enää valmisteta?

Ratkaisu on kuitenkin tärkeä kestävään kehitykseen suuntaava askel. Maapallon hupenevat resurssit hahmotetaan kansan syvissä riveissä yhä selkeämmin. Tämä alkaa hiljalleen näkyä myös kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksena, kun esimerkiksi vaatteiden ostamisen sijaan suositaankin vaatevuokraamojen palveluja. Seuraava puhelinostoksesi saattaa toden totta olla elämäsi viimeinen – joten valitse harkiten.

Biometriset tunnisteet syrjäyttävät salasanat 

Nykypäivänä sisäänkirjautuminen tottelee järjestäen samaa logiikkaa: on käyttäjätunnus ja salasana. Kaksivaiheinen todennus lisää tietoturvaa vaatimalla erillisen koodin kirjautumisen yhteydessä. Järjestelmä on toimiva, mutta haavoittuvainen ja paikoin kömpelö. Laite- ja ohjelmistovalmistajat tarjoavat käyttäjille digitaalisia avainnippuja, sillä 2020-luvun ihmisen kontolla olevien kirjautumistietojen määrä on niin päätähuimaava, ettei jokaista yhdistelmää muistaisi edes mensalaisen kapasiteetilla.

Ei siis ihme, että salasanat ovat hiljalleen poistumassa ja tilalle on tulossa kaksivaiheinen biometrinen tunnistautuminen. Tämän varaan rakentavat myös Apple, Google ja Microsoft ja kumppanit kehittäessään yhteistä salasanatonta tunnistautumisstandardiaan. 

Varsinkin maksutilanteissa biometriikan yleistymistä tukee ensisijaisesti se, että olemassa oleva älylaitteiden kanta tukee suurelta osin biometristä tunnistautumista. Esimerkiksi uusimpien älypuhelimien sormenjälki-, retina- ja kasvotunnistus on jo hämmästyttävän nopeaa ja laadukasta.

Biometrisen tunnistautumisen yleistyy niin yksilö- kuin yritystasolla jatkuvasti. Onkin enemmän kuin todennäköistä, että monella toimialalla otetaan pian entistä isompia harppauksia kohti biometristä tunnistautumista esimerkiksi toimisto- ja tehdasolosuhteissa.

Tilaustalous, eli maksusta lisää ominaisuuksia 

Subscription economy eli palvelumyyntimalli on liiketoiminnan kenties suurin muutos viimeisen vuosisadan aikana. Oli kyseessä sitten Netflix, Spotify, Storytel tai Xbox Game Pass, tilauspalvelut ovat tulleet jäädäkseen ja vakiintuneet osaksi arkikäyttäytymistämme häkellyttävän nopeasti.

Palvelumyyntimallia on pyritty tuomaan paikoin hyvinkin rohkeasti toimialoille, jotka edustavat isoa irtiottoa totutusta. Esimerkiksi autoyritykset ottivat parisen vuotta sitten kilpaa käyttöön tilausmalleja, joiden avulla oli mahdollista avata käyttöoikeus autoon asennettuihin lisälaitteisiin, vaikkapa penkinlämmitykseen. Hanke ei ottanut tuulta alleen, mutta uusia käyttöulottuvuuksia ideoidaan jatkuvasti.

Tilaustalous on vahvasti nykypäivää ja tulevaisuuden normi. Ennen pitkää tilaustalous tulee valtaamaan myös muita sektoreita kuin jo haltuun otetut viihteen ja henkilöliikenteen toimialat. Palvelumyyntimallin etuna on myös se, että keskimääräinen kuluttaja osaa jo vaatia esteettömämpää, usein fyysisistä tuotteista irtautettua pääsyä haluamansa sisällön äärelle. Palvelumyyntimallit tulevat vakiintumaan entistä tiiviimmäksi osaksi jokapäiväistä elämäämme samaan tapaan kuin vesi, sähkö ja verkkoyhteydet.

Pukeutuisitko virtuaaliseen Gucciin?

Onko seuraavassa firman virallisessa potretissa päälläsi virtuaalinen vaatekappale? Tämä voi olla totta jo pian, sillä markkinoille vyöryy valtavasti virtuaalisten vaatteiden valmistajia. Käyttötarpeista ja laitteistosta riippuen vaatekappale joko lisätään käyttäjän päälle jälkikäteen, tai se kulkee käyttäjän päällä digitaalisesti esimerkiksi metaversumissa sompaillessa. Käyttöulottuvuuksien mahdollisuudet esimerkiksi verkossa toimivien vaatekauppojen osalta ovat huikeat.

Videopelien maailmassa virtuaalisten vaatteiden kauppa on ollut arkipäivää ja tuottavaa bisnestä jo vuosia. Esimerkiksi World of Warcraftin kaltaisissa valtavan suosituissa MMO-massiivimoninpeleissä yksi keskeinen porkkana käyttäjille on se, että oman pelihahmon ulkonäköä ja vaatetusta voi muokata mielensä mukaan. Kauppa käy myös pelihahmojen varusteiden saralla, sillä muun muassa Counter-Strike-toimintapelin aseiden pintakuvioiden kaupan ympärille on kasvanut miljoonabisnes.

Virtuaalisiin vaatteisiin satsaavat yritykset luottavat myös siihen, että rikastetun todellisuuden mahdollistavista laitteista tulee ennen pitkää osa jokapäiväistä arkeamme. Tällöin käyttäjän valitsemat digitaaliset vaatekappaleet näkyisivät tämän päällä muiden käyttäjien älylinssien kautta. Kun kaikilla on päässään virtuaalilasit, kaikilla voi olla päällään myös virtuaalivaatteet.

Mitä viiniä suosittelisit 3D-tulostetun kasvispihvini kanssa?

Suomen elintarvikemarkkinoiden seuraavaksi kuumaksi perunaksi povataan 3D-printattua kasvislihaa. Perinteisen ruokavalion saattaminen kasvispainotteiseksi on sekä yksilötason hyvinvoinnin että globaalin kestävän kehityksen kannalta tärkeä liike, mutta monille lihan korvaajaksi tarjotut kasvisversiot ovat sekä maun että etenkin suutuntuman osalta luotaantyöntäviä kokemuksia.

3D-tulostettu kasvisliha ei ole aivan yhtä scifistinen ilmiö kuin vaikkapa laboratoriossa kasvatettu keinoliha. Käytännössä 3D-tulostus ruoanvalmistuksen kontekstissa tarkoittaa sitä, että tulostettu kasvisproteiini on ”rakennettu” niin, että se muistuttaa eläinperäistä esikuvaansa rakenteen, maun ja käyttötapojen osalta lähes täydellisesti.

Vönerin ja nyhtökauran kaltaisten hittituotteiden synnyinmaana Suomi on toistuvasti ollut kasvisproteiinien kehityksen suunnannäyttäjiä, ja myös printtilihan saralla Suomessa ollaan kehityksen kärjessä. 3D-tulostettu kasvisliha on saapunut vuoden 2022 syksyllä muutamiin suomalaisiin ravintoloihin, ja kauppojen hyllylle se ehtii vuoden 2023 kevään tai kesän aikana. Uskallatko maistaa?

 

Jäitkö janoamaan lisää trendejä? Lataa täältä tekoälyn kuvittama, täysimittainen Teknologiatrendit 2023 -raportti! 

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ Innovaatio Teknologia Tekoäly Teknologiatrendit

Lue lisää uudesta työstä

2/2023 DNA Business

Tulkoon mitä vaan – näillä vinkeillä nettiyhteydet eivät petä!

Näillä vinkeillä varmistat, että firman nettiyhteys toimii aina.
TinyML-ohjelmistot on tarkoitettu toimimaan hyvin vaatimattomalla raudalla. Kuvan laitteessa on pieni kamera sekä sovellus, joka ottaa kuvia ja kykenee esineiden tunnistukseen kohtuullisessa ajassa. Kuva: Telenor
2/2023 DNA Business

Kuinka tehdä pienistä antureista älykkäitä? – Telenorin tutkimusyksikkö työstää seuraavaa vallankumouksellista IoT-innovaatiota

DNA on ollut osa Telenor-konsernia vuodesta 2019.
2/2023 DNA Business

Jätä jonotusmusiikki historiaan – YritysDNA nopeuttaa ja sujuvoittaa yrityksen arkea

Jonotusmusiikin pimputukset jäävät historiaan, kun laskujen tarkastelu tai vaikka uuden työpuhelimen tilaaminen hoituu muutamalla napin painalluksella – juuri silloin kun itselle sopii.
2/2023 DNA Business

Reipas kasvu on henkilöstön hyvinvoinnin sivutuote

Henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa lisäksi toimivin työvälinen.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.