Data ja pelillistäminen uudistavat kaupunkien suunnittelua

Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Kaupunki verkon varassa -podcastista.

”Viihtyisä asuinalue tarkoittaa jollekin leikkikenttiä, toiselle baaria ja kolmannelle jotain ihan muuta. Korkea rakennus taas voi toiselle olla kolmikerroksinen ja toiselle 15-kerroksinen, tai jos aasialaiselta kysytään, niin 50-kerroksinen”, VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen toteaa. 
Kaupunkisuunnittelu ei tunnetusti ole helppoa. Haastekerrointa lisää se, etteivät kaupungit enää pyöri vain tieverkossa, vaan kaupungin käsite laajenee myös virtuaaliseen ulottuvuuteen, tietoverkkoon. 

Mutta palataan Airaksisen alussa herättämään haasteeseen. Kuinka suunnitella kaupunkia, kun ihmisten käyttämät termitkin tarkoittavat kullekin eri asiaa?

Hämeenlinnassa tätä haastetta tartuttiin sarvista tietokonepelin avulla. Kaupunkipelistään tunnettu tamperelainen Colossal Order -peliyhtiö teki yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Kaupunkilaiset saivat luoda pelimaailmassa ehdotuksensa uuden alueen rakentamisesta kulkureitteineen ja palveluineen. 

Kaupunkilaiset ja ulkopuolisetkin lähettivät runsaasti konkreettisia visualisointeja ajatuksistaan, mikä auttoi viranomaisia suunnittelutyössä. Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo näkee pelillistämisen hyvänä välineenä kaupunkisuunnittelussa.

“Pelaajat haluavat Cities Skylines -pelissäkin usein rakentaa omia kotikaupunkejaan. Mutta sitten vähän aikaa pelattuaan heille alkaa tulla huikeita ideoita tulevaisuuden unelmakaupungeista,” Korppoo kertoo.

Tärkeässä roolissa kaupunkien suunnittelussa on tietenkin liikkuminen. Kuinka liikutetaan massoja paikasta toiseen ja millä välineillä? Pelin avulla simuloitu todellisuus tarkentaa kuvaa suunnittelupöydällä, mutta joukkoliikenteen uudistaja Pekka Möttö Tuup Oy:stä peräänkuuluttaa myös todellisen datan hyödyntämistä:

“Teknologia mahdollistaa myös sen, että seurataan ihan oikeaa todellisuutta. Voimme seurata ihmisten liikkumista ja vaikka mielentiloja. Nähdä vaikka missä harmituskäyrä nousee ja lähteä sitten ratkomaan kulkemista sen mukaan”  

Viime vuosina liikennesuunnittelussa onkin alettu hyödyntää dataa uusilla tavoilla. Tietoa liikenteen sujumisesta kerätään monissa kaupungeissa esimerkiksi busseihin ja liikennevaloihin asennetuilla antureilla. Tiedon keruu on helppoa, mutta sen jalostaminen vaikeampaa. 
”Dataa kertyy varsinkin liikenteessä valtavia määriä, mutta 95 % siitä on täysin turhaa ja käyttökelvotonta”, toteaa Pekka Möttö.

Miimu Airaksinen kehottaakin keskittymään siihen osaan tietoa, joka on aidosti hyödynnettävissä arjen helpottamiseen.

“Puhutaan ’Internet of Thingsistä’, mutta käyttäisin mieluummin termiä ’Internet of Meaningful Things’. Eli että olennaista on se, mitä me teemme sillä datalla, mitä kaikkea pystymme siitä datasta jalostamaan”.

Keskustelijoiden lisävinkit aiheesta kiinnostuneille:

Kuuntele koko keskustelu podcastina!

DNA Busineksen koolle kutsumassa Kaupunki verkon varassa -podcastissa keskustelevat Sallamaari Muhosen johdolla pelisuunnittelija Karoliina Korppoo Colossal Orderista, toimitusjohtaja Pekka Möttö Tuup Oy:stä ja tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. 
 

 

Kuuntele sarjan muut podcastit

Avainsanat:

Artikkeli IoT Innovaatio Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.