Asenne ja asiakaslähtöisyys veivät jatkoon Snellman Pron haasteessa

Snellman Pro eteni #iotnextlevel-projektissaan valitsemaan kolme ehdokasta haasteensa toteuttajaksi.

Kertauksen vuoksi vielä Snellmanin tavoite: Miten vähentää ammattikeittiöiden kustannuksia ja hävikkiä tuomalla älyä tuotanto- ja toimitusprosessiin. Siis täydellinen teollisen internetin ongelma, jota yksittäinen tuotantoketjun toimija ei voi yksinään ratkaista ja joka vaatii datan ja tiedon jakamista aivan uudella tavalla. 
 
Hakijajoukosta kolmen loppusuoralle pääsivät Fidera, Solinor ja Symbio. Snellman Pron tuomariston ja DNA:n asiantuntijoiden yhteisessä kokouksessa oltiin tyytyväisiä hakemusten tasoon. Silti parhaat hakijat erottautuivat joukosta helposti.
 
”Kun hakijafirmat olivat aika tasaisia, niin mietimme aika paljon myös sitä, millä asenteella ratkaisuja tarjonneet yritykset olivat lähteneet mukaan. Me olemme erittäin innoissamme tästä hankkeesta, ja haluamme myös ratkaisijayrityksen olevan aidosti kiinnostunut haasteesta”, Snellman Pron toimitusjohtaja Annika Vainio kuvaa valintaprosessia.
 
DNA:n mentori, IoT myynti- ja ratkaisujohtaja Esa Kinnunen halusi kolmen jatkoon valittujen välille myös eroja.

 

”Kyllä tässä haettiin myös diversiteettiä. Kun nämä toteuttajat tulevat seuraavaksi parin päivän workshoppiin Snellmanille, niin toivottavasti kaikilta kolmelta saadaan erityyppisiä ratkaisuehdotuksia. Samalla yritettiin valita toteuttaja, jolla olisi rahkeita tehdä tätä projektia myös pidemmällä aikajänteellä.”
 

#iotnextlevel-kisan avoin muoto asettaa myös omat haasteensa. Oikeaa ratkaisua ongelmaan ei ole määritelty, vaan se on tarkoitus valita ehdotusten perusteella. Sen takia ratkaisutiimien osaaminen, eli mukana olevat henkilöt, nousivat erittäin tärkeään rooliin. Aiemmista projekteista ja ansioluettelosta on hyvä näkyä, että haaste pystytään viemään mielekkääseen lopputulokseen, ja ratkaisut tulevat olemaan mahdollisesta yllätyksellisyydestään huolimatta mielekkäitä.
 
Yksi asia hakemuksissa pisti sekä Annikan että Esa silmään: Teknologiakielen ja erilaisten lyhenteiden runsaus. Pk-yrityksissä on harvoin sellaista tietoteknistä osaamista, joka kykenee kääntämään esimerkiksi termit CX, UX, GUI tai API selkokielelle.
 
”Digitaalisuus on selvästi vielä liian teknologiavetoista. Esitellään työkaluja, platformeja ja teknisiä kompetensseja ratkaisujen sijaan. Ne firmat, jotka kykenivät tarjoamaan asiakaslähtöisiä ratkaisuja ilman teknistä kieltä, pärjäsivät paremmin”, Esa Kinnunen kuvaa eroa hyvien ja huonojen hakemusten välillä.
 

Lue lisää #iotnextlevel-kisasta osoitteesta dna.fi/iotnextlevel.