Mitä kuulit tänään työmatkallasi? Linnunlaulua, pauhaavan moottoritien vai lapsen kitinää lähijunassa?
Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Aistien Internet -podcastin jaksosta "Kuulo – IoT kuuntelee herkällä korvalla".
Kaupungin äänet muodostavat yhdessä ääniraidan, jonka merkitys on helppo aliarvioida. Oikeilla työkaluilla liikenteen kohina muuttuu dataksi tiellä kulkeneista ajoneuvoista, ja anturi voi hälyttää esimerkiksi uhkaavasta aggressiosta – ja estää suukovun kärjistymisen turpakäräjiksi.
Kaupunkilaisille avoin, matalan kynnyksen IoT-toimintaa tarjoavan Vekotinverstaan toiminnanjohtaja Aapo Rista on mukana hankkeessa, jossa melutasoa mittaavia antureita on asennettu muun muassa Korkeasaaren tiikerihäkkiin.
Mittaus on varautumista Kruunusiltojen rakentamiseen. Aluksi kaupunki haluaa selvittää, millaiseen melutasoon tiikerit ja Korkeasaaren muut asukkaat ovat tottuneet.
”Kruunusiltojen rakennustöiden alkaessa melutaso nousee paljon, kun ihan tiikerihäkkien lähelle tulee paalutuskoneita, rakennusliikennettä ja muuta vempelettä. Haluamme selvittää pohjatason, jotta voimme arvioida melun vaikutusta eläinten elämään”, Rista sanoo.
Pitkäkestoinen altistuminen voimakkaalle melulle tappaa niin tiikerin kuin ihmisenkin. Melulle altistuminen lisää esimerkiksi sydänkohtauksen riskiä. Kaupungeissa tämä tiedetään hyvin, ja kaupunkimelua halutaan torjua. Esimerkiksi Helsingissä 40 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa melu ylittää 55 desibelin raja-arvon.
Melussa ei ole kyse vain desibeleistä. Esimerkiksi mustarastaan äänenvoimakkuus voi nousta jopa 95 desibeliin, silti harva kokee sitä yhtä haitalliseksi kuin esimerkiksi Mäkelänkadun katumelun. Desibelejäkin enemmän melun kokemiseen vaikuttaa esimerkiksi äänen taajuus.
Melu kielii koneen voinnista
Anturit kuuntelevat koko ajan muun muassa tuhansia tuotantolaitteita. Ihmisen korvaan hurina ja jyske voivat kuulostaa vuodesta toiseen samalta, mutta anturi voi tunnistaa käyntiäänessä sen pienen, rikkoutumista ennakoivan muutoksen.
Rista uskoo, että kuulevilla antureilla voisi ennakoida ja estää monta eri laiterikkoa.
"Miksi kuunteleva sensori ei voisi olla vaikkapa missä tahansa laitteessa, joka liikkuu ja tuottaa ääntä? Jos mietimme vaikka ilmalämpöpumppua, niin siinä on varmasti ihan erilainen ääni asennushetkellä kuin muutaman vuoden käytön jälkeen, kun laitteeseen on kertynyt pölyä, ja laakerit leikkaavat kiinni. Antureilla huoltotarpeen voi tunnistaa jo etukäteen", Rista sanoo.
Anturi kertoo, kun toimistolla pölistään
Moni suomalainen tuskailee työpaikan melun kanssa. Melu keskeyttää ajatuksen, eikä ajatuksen päästä saa kiinni. Suomalainen 720°-yritys mittaa, milloin melu raikaa toimistossa ikävimmin ja auttaa asiakkaita puuttumaan syihin.
”Toimistotyöläiset kokevat etenkin puheäänen häiritseväksi. Jo yksittäisen sanan kuuleminen voi ohjata keskittymisen vieressä käytävään keskusteluun”, 720°:n operatiivinen johtaja Rick Aller sanoo.
Tässäkin tapauksessa kyse on enemmän taajuudesta kuin desibeleistä. Desibeli on verrattain paikallinen ilmiö, mutta tietyt taajuudet häiritsevät toisia enemmän pidemmänkin matkan päästä.
”Eräs asiakasyrityksemme huomasi, että melu keskittyi etenkin maanantaihin ja perjantaihin. Maanantaina haluttiin kertoa viikonloppukuulumiset ja käynnistää työviikko, perjantaina puolestaan jutusteltiin enemmän perjantaitunnelmissa”, Aller kertoo.
Haluatko kuulla lisää? Kuuntele Aistien internet -podcast . Se on 4-osainen podcast-sarja, jossa juontaja Sallamaari Muhonen ottaa kuulijoiden puolesta selkoa siitä, miten esineiden internet käytännössä toimii. Aihetta lähestytään tuntoa, hajua, kuuloa ja näköä aistivien antureiden kautta. Sarja on osa DNA:n Uuden työn ääniä -podcastia, jonka löydät Suplasta, Soundcloudista, Apple podcasteista tai suosikkisovelluksestasi!
