Talous matelee, mitä tehdä? Pidennetäänkö työaikaa vai keksitäänkö jotain muuta? Ratkaisu voi olla erittäin lähellä: uudet älykkäät teknologiat tuovat käsiemme ulottuville mahdollisuuksia, jotka vain odottavat hyödyntäjiä.
Kun yhä useammat laitteet ovat kiinni verkossa, niiden ominaisuudet lakkaavat olemasta staattisia. Ohjelmistojen kehittymisen ja anturien keräämän tiedon myötä laitteisiin voidaan niiden käyttöiän aikana tuoda palveluita, joita ei vielä alkuperäisenä valmistumispäivänä osattu ajatellakaan.
Verkottumisen ansiosta voidaan valjastaa hyötykäyttöön erilaisiin laitteisiin hajautettu laskentateho, joka vielä nykyisin jää lähes täysin hyödyntämättä. Tuottavuudessa tapahtuva jättiloikka ei ole mahdollinen vaan pakollinen seuraus, kunhan älyverkkojen ja niihin kytkettyjen laitteiden tietoturvasta huolehditaan niiden koko elinkaaren ajan.
Kuulostaako tieteiselokuvalta? Siitä ei ole kyse: tällaisia ratkaisuja mahdollistavat älykkäät verkot ovat olemassa jo nyt.
Tietoverkkojen ulottuminen lähes kaikkiin laitteisiin tarjoaa valtaisan kirjon mahdollisuuksia, joita hyödynnetään vasta hyvin vähän. Olemme nähneet tuskin vilausta jäävuoren huipusta.
Jo tänään on täysin mahdollista toteuttaa tulevaisuuden visiolta kuulostavia älyverkkoihin perustuvia tietojärjestelmiä, joilla ohjataan käytännössä mitä tahansa verkkoon kytkettyjä esineitä. Etäohjauksella, päivityksillä ja ohjelmoinnilla esineille voidaan antaa uusia rooleja, toimintoja ja tehtäviä.
Tulevaisuuden käyttötapauksia on helppo keksiä lukemattomia, vaikkapa oman kodin järjestelmistä. Esimerkiksi kotien vedensyötön ja kosteuden hallinnassa voisi olla kovasti kysyntää älykkäämmille verkoille. Miksei astianpesukoneen vedensyöttöä avattaisi vain niiksi ajoiksi, kun kone sitä oikeasti tarvitsee? Ja jos kosteusanturi havaitsisi vuodon, hana suljettaisiin heti ja avattaisiin vasta korjausten jälkeen.
Lisää käyttökohteita tulee mielikuvituksen ja teknologisen kehityksen siivittämänä. Esimerkiksi sisäilman laatua olisi hyödyllistä mitata ja seurata paljon nykyistä tarkemmin. Näin ongelmat nähtäisiin jo silloin, kun vahingot olisivat pienempiä eivätkä ihmiset vielä oireilisi. Ilmanvaihtoa ja hiilidioksidipitoisuuksia ohjaamalla voisi olla mahdollista parantaa yhtä lailla työtehoa päivisin kuin unenlaatua öisin.
Kysyntää tiedolle taatusti on: tuskin löytyy montaakaan vanhempaa, jota ei kiinnostaisi lastensa koulun ilmanlaadun todellinen tila.
Suuri tekninen este esineiden internetin laajalle hyödyntämiselle oli internet-osoitteiden rajallinen määrä. Tämäkin pullonkaula tuli poistetuksi, kun uudet IPv6-yhteydet tulivat laajasti tarjolle erilaisiin verkkoihin. Suomessa 4G-teknologia tuo älykkäiden laitteiden ja sovellusten tarvitsemat yhteydet jo käytännössä koko maahan: pelkästään DNA:n verkko peittää vuoden 2016 aikana 99,6 % väestöstä.
Tulevaisuuden avainkysymys on, onnistummeko luomaan Suomeen ketterän toimintaympäristön älyverkkoratkaisujen kehittämiseen. Liiketoimintaosaajien, ohjelmistokehittäjien ja tietoliikennetoimijoiden on pystyttävä toimimaan yhdessä ja kokeilemaan rohkeasti mistä löytyy voittava resepti.
Meillä Suomessa on nyt oikeaa osaamista oikeaan aikaan ja mahdollisuudet ovat auki, jos vain uskallamme liikkua. Ellemme me aikaisena lintuna löydä matoa, muut kyllä tulevat syömään sen mielellään.
Blogin kirjoittaja Ville Virtanen on DNA:n verkkojohtaja.
—
DNA Business on tuottanut viisiosaisen dokumenttisarjan työn tulevaisuudesta. Suomen johtavat asiantuntijat keskustelevat sarjassa digitalisaation murroksesta sekä esittävät rohkeita näkemyksiä eri toimialojen tulevaisuudesta. Tutustu tästä Tulevaisuuden ammattilaiset –dokumenttisarjaan
Tämä blogikirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 13.4.2016.
