IoT:n, eli esineiden internetin (Internet of Things), tarpeisiin on jo olemassa paljon mobiiliteknologiaa – ja lisää on tulossa. Mobiiliverkkojen elinkaarelle ei ole nähtävissä loppua, vaan verkot kehittyvät tasaiseen tahtiin maailman mukana. Mistä IoT-yhteyksissä on lähdetty liikkeelle ja mihin niiden tulevaisuus suuntaa?
Monen sorttisten IoT-laitteiden anturidata on jo kauan siirtynyt 2G-verkoissa. Kyseessä ei ole vielä tänä päivänäkään unohdettu verkkoteknologia – vaikka nyt siitä ollaankin siirtymässä lopullisesti pois. Teleyrityksillä on velvoite ylläpitää 2G-verkkoja vuoden 2029 loppuun asti, mutta juuri nyt IoT-yhteysvaihtoehtoja pähkäilevän kannattaa kääntää katseensa jo 4G-yhteyksiin.
Mutta miksi tehdä hyppäys suoraan 4G-yhteyksiin? Viimeiset 3G-alueet suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja 4G:stä on tullut yleisin, ja peitoltaan paras, verkkoteknologia IoT-ratkaisuiden käyttöön. Suurin osa DNA:n verkossa toimivista IoT-laitteista hyödyntää jo nykyisellään 4G- tai 5G-verkkoja. 3G-verkon lopullisen alasajon jälkeen 2G- eli GSM-verkko jää edelleen palvelemaan edellisen sukupolven IoT-laitteita, joista ei löydy 4G tukea.
IoT:n edistyneintä tietoliikennetekniikkaa
Tällä hetkellä IoT-ratkaisuiden vakioyhteys on 4G. 4G-yhteys tuleekin korvaamaan 2G- sekä 3G-yhteydet. Vasteajat 4G:ssä ovat sitä luokkaa, että se tarjoaa suorituskykyisen alustan tämän päivän viivekriittisille käyttökohteille. 4G-verkoissa toimivat NB-IoT- ja LTE-M-teknologiat kykenevät tarjoamaan riittävästi suorituskykyä merkittävään osaan IoT-ratkaisuja. Tyypillisiä esimerkkejä näistä ovat sähkö- ja vesimittariluennat sekä sijaintipalvelut.
Laitteet onkin hyvä päivittää nyt viimeistään 4G- ja NB-IoT- tai LTE-M-kyvykkäiksi. Päivitys pidentää laitteiden elinkaarta, kasvattaa siirrettäviä datamääriä ja nostaa siten nopeuksia. Kun laite tukee NB-IoT:ta tai LTE-M:ää, myös akun kesto paranee. NB-IoT- tai LTE-M-tietoliikennetekniikkaa hyödyntävät vaativimmatkin IoT-ratkaisut toimivat luotettavasti ja niin kustannukset kuin virrankulutus on minimissään.
NB-IoT ja LTE-M sulautuvat 5G-standardiin, ja tällöin niistä voidaan puhua puhtaina 5G-teknologioina. 4G ja 5G elävät kuitenkin rinnakkain ja toisiaan täydentävinä teknologioina vielä pitkälle tulevaisuuteen.
5G tuo äärimmäisen lyhyen viiveen
Millaiset käyttökohteet sitten nojaavat yksinomaan 5G:n suorituskykyyn? 5G:n ansiosta voidaan toteuttaa niin sanottua kriittisen ja korkean käytettävyyden IoT:tä. 5G:n äärimmäisen lyhyet vasteajat mahdollistavat esimerkiksi liikenteenohjauksen sekä älykkäät sähköverkot.
Näissä käyttökohteissa tarvitaan myös ehdotonta luotettavuutta, jotta viestit menevät perille tarvittavassa aikaikkunassa. Tällöin puhutaan lyhyen vasteajan kanssa korkeasta käytettävyydestä (Ultra-Reliable and Low Latency Communication, URLLC), joka 5G:ssä paranee esimerkiksi verkon reunalle tuodun prosessoinnin ja monitieradioyhteyden avulla.
Paljon mobiiliteknologiaa IoT:n tarpeisiin on siis olemassa ja lisää tulossa. Mobiiliverkkojen elinkaarelle ei ole nähtävissä loppua, vaan verkot kehittyvät tasaiseen tahtiin maailman mukana: seuraavana horisontissa siintää 5.5G, jonka jälkeen luvassa on siirtymä 6G-yhteyksiin. Omaan tarpeeseen oikean verkkoteknologian löytää, kun pohtii mitkä ovat vaatimukset tiedonsiirron määrälle, vauhdille, vasteajalle ja luotettavuudelle.
Kaipaatko lisäoppeja IoT-terminologiaan ja syvempää ymmärrystä esineiden internetiin? Lue lisää IoT-oppaastamme!
