Ensimmäinen Slush-tapahtuma järjestettiin Helsingissä vuonna 2008. Itse lasken tästä alkaneen uuden ajan yrittäjyyden Suomessa. Tänä vuonna tapahtuma täyttää kymmenen vuotta.
Kymmenessä vuodessa yrittäjyys on noussut koko kansaa kiinnostavaksi ilmiöksi niin yksittäisten yrittäjätarinoiden kuin myös kasvaneen yrittäjyyden kansantaloudellisen merkityksellisyyden vuoksi.
Mutta mitä on yrittäjyys? Mitä yhteistä yrittäjillä on keskenään?
Niin hämmentävää kuin se onkin, yrittäjyydelle ei ole yhtä selkeää määritelmää. Määritelmät vaihtelevat määrittelijän näkökulman ja määritelmän käyttötarpeen mukaan. Esimerkkeinä mainittakoon, että Tilastokeskukselta löytyy heti kaksi määritelmää, vakuutusyhtiöiltä liuta muita, yrittäjäjärjestöiltä samoin.
Yhteistä määritelmille on, että jotenkin yrittäjyys liittyy rahan ansaitsemiseen.
Yrittäjyys on työn tekemiseen liittyvä kasvava kehityssuuntaus. On ennustettu, että valtaosa tulevaisuuden uusista työpaikoista tulee olemaan tavalla tai toisella yrittäjämäisiä tai yrittäjyyteen perustuvia määräaikaisia projekteja tai jatkuvassa alihankinta-/ulkoistus-/verkostosuhteessa tapahtuvaa yrittäjyyttä.
Aiemmin yrittäjiä olivat konkreettisen lopputuloksen tekijät, kuten parturi-kampaajat ja LVI-yrittäjät. Uusimman aallon yrittäjiä ovat erityisesti tekoälyä kehittävät ja sitä hyödyntävät propellipää-innovaattoriyrittäjät. Selkeää yhtä sterotypiaa ei enää ole.
Kaikki uudet yrittäjät eivät toki ole pelkästään Slush-genressä toimivia innovaatiokasvuyrityksiä, vaan yrittäjyyttä syntyy myös perinteisille aloille, esimerkiksi siivous- ja puhtaanapitoalalle, hoivaan ja hoitoon sekä luoville aloille.
Vaikka yrittäjyys monipuolistuu ja monimuotoistuu, yrittäjillä persoonina on paljon yhteisiä piirteitä toimialasta, iästä, koulutustaustasta ja muista lähtökohdista huolimatta.
Yhteistä yrittäjille vaikuttaisi olevan, että he ovat muita itsenäisemmin valmiimpia kantamaan vastuuta ja riskiä sekä sietämään epävarmuutta.
Heitä leimaa korkea suoritus- ja aktiivisuustaso, aikaansaavuus, sitkeys ja päättäväisyys. Monen lähteen mukaan he ovat keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä kuin perinteiset palkkatyöläiset.
Osa yrittäjistä on kasvuhakuisempia kuin toiset. Helmikuussa julkaistun PK-yritysbarometrin mukaan suomalaisista PK-yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli kertonut olevansa vain 10 % yrityksistä. Pienimmissä yrityskokoluokissa kasvuhakuisuus oli pienintä: alle 5 hlön yrityksissä osuus oli vain 6 %. 37 % yrityksistä kertoo tavoittelevansa kasvua mahdollisuuksien mukaan ja 31 % tavoittelee pitävänsä nykyisen asemansa.
Kasvuhalukkuus tuntuu häkellyttävän vaatimattomalta siihenkin nähden, että vain hakemalla kasvua vähintään markkinan kasvun verran yritys voi säilyttää tämän hetkisen asemansa. Kansantaloudellisesti tärkeä näkökulma on, että kasvavat ja innovatiiviset yritykset ovat koko maan talouden kasvun kannalta erityisen tärkeitä.
Kokosimme yritysten kasvua ajatellen vinkkejä kasvun eri portaille verkkoyhteyksiin ja mobiilipalveluihin liittyen.
Lataa opas 
