Myös rakennusalalla eletään parhaillaan voimakasta digitaalista murrosta – vaikkakin hieman jälkijunassa muihin toimialoihin verrattuna. Juuri nyt kehitys on kiihtymässä, ja tekoäly sekä muut digitalisaation hedelmät alkavat näkyä konkreettisesti niin suunnittelussa, työmailla kuin koko rakennushankkeen elinkaaressa.
Myös rakennusalalla eletään parhaillaan voimakasta digitaalista murrosta – vaikkakin hieman jälkijunassa muihin toimialoihin verrattuna. Juuri nyt kehitys on kiihtymässä, ja tekoäly sekä muut digitalisaation hedelmät alkavat näkyä konkreettisesti niin suunnittelussa, työmailla kuin koko rakennushankkeen elinkaaressa.
Rakennusalan digitaaliset kehitysaskeleet povaavat alan tuottavuuden ja työtapojen mullistusta seuraavan vuosikymmenen aikana.
”Alalla ollaan murrospisteessä. Tietomallivolyymit kasvavat, tuotetun tiedon määrä moninkertaistuu ja tekoälyyn pohjautuvat työkalut kehittyvät vauhdilla. Kun oikea teknologia ja tietosisältö kohtaavat, saavutettavat hyödyt voivat ylittää mielikuvituksemme rajat”, Hilti teknisistä ratkaisuista Suomessa vastaava Markus Suominen kertoo.
Digitalisaatio kirittää alaa eteenpäin
Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa ovat rakennusalan digitalisaation eturintamassa muuhun Eurooppaan verrattuna. Uusi rakentamislaki, joka astui voimaan Suomessa vuoden 2025 alussa, ohjaa vahvasti digitalisaation hyödyntämiseen entistä laajemmin.
Kehityksen suunta vaihtelee toimijoittain: suunnittelutoimistot pyrkivät automatisoimaan suunnitteluprosessejaan, kun taas rakennusliikkeet hakevat hyötyjä aikataulusuunnittelun, projektinhallinnan, logistiikan ja tahtiaikaisen tuotannon optimoinnin alueilla.
”Kaikki alan merkittävät toimijat käyttävät resursseja tällä hetkellä tutkimukseen ja kehitykseen nähdäkseen, mitä tietomallinnetun aineiston ja tekoälypohjaisten työkalujen avulla voidaan saavuttaa”, Suominen arvelee.
Rakentamiseen liittyy paljon toistoa sisältävää työtä. Manuaalista, ihmiselle hankalaa työtä on kuitenkin mahdollista vähentää, kun tietomallinnusta pystytään hyödyntämään paremmin sekä laskentatehoa ja itseoppivia työkaluja on enemmän. Tiedon on myös kuljettava työmaalle vikkelästi, jotta digitalisaation ja tekoälyn sovellusten hyödyt saadaan tuotantoon asti.
”Tieto on pystyttävä viemään työmaalle reaaliajassa tietoliikenneverkkojen avulla, jotta työntekijät työmaalla pystyvät hyödyntämään sitä. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin mobiiliteknologian kehitys menee tulevina vuosina.”
Robotiikka etenee askel kerrallaan
Rakentamisen robotisointi tapahtuu yksi työvaihe kerrallaan. Ensimmäisenä Hilti on tunnistanut robotille sopivaksi työksi poraamisen. Hilti toi markkinoille robotin, joka pystyy tekemään porausta automaattisesti ihmisoperaattorin valvonnassa.
”Tietomallinnetusta aineistosta saadaan jälkiasennettavien ankkureiden sijaintitiedot, jotka viedään koordinaatteina robotille. Robotti pystyy tekemään esimerkiksi ihmiselle epämiellyttävää ylöspäin poraamista”, Suominen kertoo.
Rakentamisen automatisoinnissa haasteena on työympäristön jatkuva muuttuminen. Toisin kuin tehtaissa, joissa tuotantolinjat pysyvät paikallaan, rakennustyömaa on dynaaminen ympäristö, joka vaihtuu projektista toiseen.
”Jos verrataan rakentamista tehtaaseen, tehdas pysyy samassa paikassa ja tuottaa tiettyjä nimikkeitä. Rakennustyömaalla puolestaan tehdään töitä yhdestä kolmeen vuoteen. Jos työmaalla käytetään robotiikkaa, sen täytyy olla mobiilia, mikä tuo oman mausteensa toteutukseen”, Suominen selventää.
Osaamisen ja pk-yritysten on pysyttävä mukana kehityksessä
Rakennusalan digitalisaatioon liittyy myös haasteita. Alalle etenkin menneisyydessä ominainen konservatiivisuus ja pk-yritysten suuri määrä aiheuttavat huolta siitä, pysyvätkö kaikki toimijat mukana muutoksessa. Erityisesti henkilöstön kouluttaminen uusien teknologioiden käyttöön tulee olemaan monelle toimijalle haaste.
”Miten varmistamme, että kaikki pysyvät kelkassa? Rakennusala pitää sisällään jättimäisten rakennusliikkeiden ja kansainvälisten konsulttitalojen lisäksi suuren määrän pk-sektorin yrityksiä, jotka pelaavat tärkeää roolia pienemmillä resursseilla”, Suominen pohtii.
Tarkemman tiedon ja parempien työkalujen avulla on mahdollista edistää myös vihreän siirtymän tavoitteita. Tekoälyä hyödyntävät sovellukset voivat tehostaa esimerkiksi materiaalimäärien optimointia ja laskentaa. Kun rakentamisessa voidaan esimerkiksi vähentää betonin ja teräksen määrää, sekä kustannukset että ympäristövaikutukset pienenevät.
”Henkilökohtainen toiveeni on, että pohjoismaalaisesta teknologiaosaamisesta saataisiin uusi vientituote maailmalle, jolla voitaisiin tavoitella esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteita”, Suominen summaa.
Lue DNA:n verkkoratkaisuista, jotka vievät tiedon nopeasti niin työmaalle kuin päätöksentekijän pöydälle!
