Työnantajilta jäävät digitalisaation hyödyt poimimatta, koska toimintamallit uudistuvat teknologiaa hitaammin. Suomalaiset ovat jopa vaarallisesti jäljessä, sanoo tohtori Mervi Hasu Työterveyslaitokselta.
Suomi kulkee digitalisaation suhteen sumussa, jossa on liikaa sekä optimismia että pelkoja ja liian vähän innovatiivisia palveluita. Tätä mieltä on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu, joka kannustaa työnantajia kehittämään täysin uusia toimintamalleja.
”Perinteistenkin organisaatioiden pitäisi löytää itsestään käänteentekijä, joka digitalisaatiota hyödyntämällä hämmentää pysähtyneitä toimialoja. Suomalaisilla on tähän mahtavat mahdollisuudet.”
Koulutettu väestö ja moderni teknologia luovat maailman parhaat edellytykset. Hyvistä edellytyksistä huolimatta innovatiivisia liiketoimintamalleja ja palveluita on syntynyt liian vähän. Tämä voi johtua muun muassa ylioptimistisesta odotuksesta, että teknologia itsessään uudistaisi liiketoimintaa.
Bisneksen uudistaminen vaatii kuitenkin luovaa irtaantumista vanhoista ideoista. Hasu kannustaa kyseenalaistamaan jopa voimakkaasti, kuten esimerkiksi Jani Leinonen Tottelemattomuuskoulussaan, joka kritisoi rajusti ankeaa suorittamista ja korporaatioille kumartavaa alamaisuuden kulttuuriamme.
”Tottelevaisuus ei välttämättä ole hyvä strategia kaikessa.”
Uusia ajatuksia paikkaa vaihtamalla
Myös monet organisaatioiden sisäiset toimintatavat kumpuavat enemmän teollistumisen alkuajoilta. Esimerkiksi etätyö on ollut pitkälti johdon ja asiantuntijoiden etuoikeus.
”Luovissa ammateissa etätyö on jopa banaali käsite, koska luovat ihmiset ovat aina hakeutuneet uusiin ympäristöihin, jotka ruokkivat innovatiivista sielua,” sanoo Hasu, joka vetää Työterveyslaitoksella digitaalisen palvelutalouden vauhdittamiseen tähtäävää KUMOUS-hanketta.
Hankkeessa mukana oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS-Servis on hyvä esimerkki työpaikasta, jossa etätyö on avattu suorittavalle tasolle. Organisaatiossa on muun muassa 300 tekstinkäsittelijää, jotka purkavat vuodessa noin kaksi miljoonaa lääkärin sanelua. Osana toiminnankehittämistä noin sata tekstinkäsittelijää alkoi tehdä työtä kotona.
”Työ on tehostunut ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Kokemukset ovat pääosin myönteisiä”, sanoo Hasu.
Johtaminen muuttuu työn mukana
Uudet toimintamallit edellyttävät, että myös johto katsoo peiliin.
”Monelle työantajalle on vaikea ajatus, että tavalliset työntekijät olisivat sataprosenttisessa etätyössä. Muutos on mahdollista, jos johto alkaa luottaa henkilöstöön”, sanoo Hasu.
Johdon pitää myös oivaltaa, että etätyö ei ole päämäärä sinänsä. Se on väline tehokkuuden, asiakaspalvelun ja henkilöstötyytyväisyyden parantamiseen.
Monet tehtävät täytyy toki hoitaa työpaikalla jatkossakin. Silti johdon kannattaa pohtia, millä tavoin työn uudistaminen voisi rakentaa uutta kulttuuria koko työpaikalle. Esimerkiksi asiakkaiden tarkkailu uudesta näkökulmasta voi avata jokaiselle ajatuksia oman työn kehittämisestä.
”Itse pidän tärkeänä mobiilin luovuuden esiin kutsumista. Kun ihminen vaihtaa paikkaa, vaihtaa hän myös näkökulmaa”, sanoo Hasu.
Etätyö vaatii myös uudenlaista johtamista ja viestintää, että etätekijät tuntisivat kuuluvansa yhteisöön. Monenlaisia yhdenvertaisuuskysymyksiä voi nousta esiin. Samoin etätyösopimuksien sisältö täytyy pohtia tarkkaan.
Kansallista etätyöpäivää vietetään 8.10.
Tutustu myös:
KUMOUS-hankkeen sivut
DNA Busineksen etätyösivut
