Muuttuvatko kivijalkakaupat tulevaisuudessa verkkokaupan showroomeiksi? Entä mitä kaikkea löytyy tulevaisuuden älykkäästä kodista?
Tulevaisuudessa tyypillinen palvelu on kotiinkuljetus – mutta tavaran vai palvelun?
”1950-luvulla ihminen kulki päivässä kahdeksan kilometriä, tänä päivänä 40 kilometriä. Suomalaiset käyttävät valtavasti aikaa siihen, että he käyvät hakemassa jotain alennusjauhelihaa yhä kauempaa”, heittää Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar .
Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka DNA kutsui pohtimaan tulevaisuuden palveluja. Tämän joukon visioissa kuluttaja ei juokse enää tavaroiden tai ruuan perässä vaan tilaa ne yhä useammin verkkokaupasta suoraan kotiinsa.
”Me vertaamme kokemuksiamme palvelusta parhaaseen kokemukseen globaalisti. Olemme jatkuvasti yhteydessä koko maailmaan”, sanoo ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun asiantuntija Minna Koskelo .
Enemmän palveluita, vähemmän tavaraa Ruokien tilaus- ja kuljetuspalvelu Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi uskoo, että kivijalkakauppa ei katoa verkkokaupan kasvaessa, vaan muuttuu toisenlaiseksi kokemukseksi. Tulevaisuuden kivijalkakauppa voi toimia esimerkiksi verkkokaupan showroomina, paikkana jossa tuotteita pääsee katsomaan, kokeilemaan ja hypistelemään.
Tulevaisuudessa ihmiset hakevat elämyksiä sellaisistakin palveluista, joita ei ennen mielletty elämyksiksi.
”On havaittu, että ihmiset istuvat Uber-autossa mieluummin etupenkille kuin takapenkille. Siinä on ihan toisenlainen dynamiikka”, sanoo tulevaisuudentutkija Markku Wilenius .
Uber-palvelu vihjaa tulevaisuudesta muutakin. Se on kuljetuspalvelu, joka ei omista yhtään autoa. Samoin vähittäiskaupan jätti Ali Baba ei omista yhtään varastoa, eikä majoituspalvelu Airbnb omista yhtään kiinteistöä.
Ajatushautomo Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen arvelee, että myös kuluttajan tarve omistaa vähenee ja tulevaisuudessa kuluttaja ostaa pikemminkin palveluita kuin tavaroita.
”Iso kysymys on se, kuka omistaa ne alustat, joiden kautta asiat hoidetaan, kenelle kertyvät voitot ja miten palveluista maksetaan. Tuntuu siltä, että meidän on edelleen hyvä omistaa joitakin asioita yhdessä.”
Tekoälystä tulevaisuuden hovimestari Palveluita tarjoavat ihmisten ohella yhä useammin laitteet. Esimerkiksi älykodissa tekoäly voi palvella kuin hovimestari aikoinaan.
”Olemme uskoneet, että älypuhelimessa on kaikki. Mutta yhtä hyvin voisimme ajatella, että kodissa on kaikki, ja kun kotiin yhdistyy minun älyni ja oppimaan kykenevä tekoäly, ympäristö mukautuu yhä enemmän. Koti tilaa terveystarkastuksen, siivouksen tai ruokaa”, sanoo kaupunkikehityksestä ja yhteistyösuhteista vastaava johtaja Juha Kostiainen YIT:ltä.
Wilenius uskoo, että teknologia luo edellytyksiä yhä parempaan inhimilliseen viestintään.
”Me voimme vapautua oikeasti olemaan ihmisiä”, hän toteaa.
Toisaalta, teknologian lisääntyminen voi viedä myös täydellisesti harhaan. Wilenius korostaa, että hyvät vaikutukset toteutuvat vain, jos luonnonvarojen tuhlaus saadaan kuriin.
Katso lisää alla olevasta videosta.VIDEO
