Tehotreeniä harmaille aivosoluille

"Keskittymiskykyä on mahdollista parantaa: aivoja voi treenata kuten lihaksia kuntosalilla."

Homo Officius ei pääse helpolla. Viikkoraporttia tai PowerPoint-esitystä laativan työmyyrän uurastuksen katkaisee kerkeästi sähköposti tai soitto – puhumattakaan sosiaalisen median houkutuksista tai oman alitajunnan porinasta. Mikä siis neuvoksi?

Tuhansia ihmisiä kouluttanut Personal Brainer Reidar Wasenius tuntee 2000-luvun työelämän sudenkuopat hyvin. Hänellä itselläänkin on aktiivinen, utelias mielenlaatu, jonka seurauksena huomio voi pirstaloitua ja fokus kadota taivaan tuuliin – tai siis voisi, ellei teekkari-Wasenius olisi kuunnellut mummonsa viisaita sanoja 1980-luvun lopulla.

Tee lyhyt keskittymisharjoitus Reidar Waseniuksen kanssa.

 

”Isoäiti tiesi, että olin kiinnostunut monista asioista ja kehotti keskittymään ja priorisoimaan. Ymmärsin yskän”, Wasenius naurahtaa nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin. Otaniemessä Wasenius opiskeli sekä tekoälyä että ”oikeaa” älyä ja lumoutui jälkimmäisestä: ihmisen aivoihin ja niiden toimintaan linkittyy niin moni ihmeellinen asia.

Sana sai siivet

Sittemmin muun muassa Nokialla ja Samsungilla työskennellyt Wasenius alkoi lopulta pohtia, miten hän voisi hyödyntää kaikkea neurotieteistä oppimaansa. Se puuttuva kipinä löytyi sanaleikistä.

”Jostain tuli mieleen sellainen sana kuin aivobic ja tajusin, että nyt pitää enää keksiä, mitä se voisi olla”, hän muistelee.

Aivot piti laittaa töihin, se oli selvää – ja rytmikästä musiikkia ja askelkuvioita tarvittiin tietty myös. Wasenius päätti käyttää numeroita – yhdestä aina sataan asti – joita aivobiccaajien täytyy toistaa ohjaajan perässä. Kun aivobic-tunti etenee, numerosarjat pitenevät, monimutkaistuvat… ja keskittymiskyky joutuu koville. Tässä piilee villakoiran ydin:

”Aivobic parantaa nimenomaan keskittymiskykyä. Sen avulla ihmiset voivat keskittyä siihen, mitä kulloinkin ovat tekemässä, ilman että miettivät menneitä tai tulevia.”

Mieli hajallaan?

Wasenius puhuu kahdesta tärkeästä mittarista: keskittymishetken syvyydestä ja kestosta. Syvyys kertoo, kuinka hyvin ulkopuoliset ärsykkeet, kuten melu ja häly, pysyvät aisoissa – ja mittaa tietenkin myös sitä, kuinka hyvin ”sisäinen viestintätoimisto” malttaa olla lähettämästä tiedotteitaan (ja troijalaisiaan). Kesto taas kuvaa aikajännettä: ahkerasti harjoittelemalla muutaman minuutin keskeytyksetön työrupeama voidaan muuttaa tunnin keskittyneeksi istunnoksi.

Sanaleikeistä selvästi pitävä Wasenius muistuttaa, että jo sana ’hajamielinen’ viittaa tilanteeseen, jossa mieltä revitään eri suuntiin. Tältä pohjalta ajatellen yritysten (ja valtiovallan) hinku luoda moniosaajien kansakunta näyttää hiukan epäilyttävältä.

”Kun sanotaan, että toimenkuva on ’monipuolinen’, niin sehän kuulostaa aika hyvältä. Jos taas sanotaan, että toimenkuva on ’hajanainen’, se on jo vähän eri juttu – mutta juuri tästähän on kysymys monella työpaikalla.”

Katkaise langat!

Uudet digivempeleet ja -kanavat saavat aikaan sen, että konttorikallea ja -kaisaa kiskotaan lisää. Wasenius näkee, että nykyihminen sätkii kuin marionetti nyöreissään yrittäessään täyttää kaikki häneen asetetut vaatimukset ja odotukset.

”Työelämässä kiirettä on ollut aina, mutta kyllä tilanne on aika haastava juuri nyt.”

Lisää harjoituksia löydät Waseniuksen blogista.