Suomen tunnetuin biohakkeri Teemu Arina tavoittelee mukavuutta epämukavuusalueella, jota jatkuvasti muuttuva ympäristö ihmiselle edustaa.
Työelämän muutostahti voi olla joskus lamaannuttavaa, mutta usein myös inspiroivaa. Oli oma luontainen reaktio mikä tahansa, jatkuvan muutoksen vääjäämättömyyttä on mahdoton kiistää. Kaikki tieto on ulottuvillamme, ja se tunkee eri kanavia pitkin tietoisuuteemme silloinkin, kun emme sitä hae.
”Otamme koko ajan yhä enemmän signaaleja vastaan, mikä pirstaloi keskittymistämme. Yksi oire tästä on yleistyvä hajamielisyys: tutut nimet ja asiat saattavat unohtua”, kuvaa teknologia-asiantuntija Teemu Arina.
Arina priorisoi kaikessa tekemisessään ajan- ja huomionhallintaa.
”Minua kiinnostaa, mikä on se 20 prosenttia ajastani, jolloin syntyy 80 prosenttia tuloksista. Hyödynnänkö tämän ajan maksimaalisesti?”
Hän kyseenalaistaa keskitetyn toimistotyöskentelyn tarpeen.
”Mielestäni aivotyö on nykyteknologian mahdollistamana siellä, missä sen tekijäkin on. Pidän lähityönä sitä, mistä nykyään puhutaan etätyönä."
Uusia työnteon muotoja tukenutta kansallista etätyöpäivää vietettiin viime syksynä.
On Arinankin yrityksellä edelleen toimisto. Sanomatta on selvää, että töitä tehdään mieluiten seisten tai vaikkapa sohvalla maaten, ja staattisista asennoista palauttavat trampoliini, tärinälauta ja muut apuvälineet.
Arinan toimistolla kehitetään muun muassa ajanhallintaa edistävää kalenterityökalua meetin.gs ja työstetään Biohakkerin käsikirjan uusia lukuja ja webinaareja. Suomen tunnetuin biohakkeri Arina on tehnyt yhteistyökumppaniensa, lääkäri Olli Sovijärven ja ravinto-asiantuntija Jaakko Halmetojan kanssa pioneerityötä selvittääkseen, mitä ovat ihmisen optimaalisen hyvinvoinnin tekijät. Biohakkerin käsikirjassa perehdytään muun muassa työkyvyn ja terveyden tukemiseen.
Tietoa ja konkreettisia vinkkejä tarvitaan; emme ole biologisesti adaptoituneita viettämään elämää, jossa istutaan ja tuijotetaan LED-ruutuja pääosa valveillaoloajasta. Istumakulttuurin vaikutukset tiedetään, mutta normi pysyy sitkeästi voimassa.
Kolmikko pohtii laajemminkin, pysyykö ihmisen biologia tiedon ja sen soveltamisen vallankumouksen perässä.
”Genetiikkamme on sopeutunut selviämään tietynlaisessa ilmastossa ja ympäristössä, paikallinen bakteerikanta mukaan lukien. Jos pohditaan esimerkiksi ravintoa, sillä ei ole enää mitään tekemistä luonnollisten sesonkien tai paikallisten raaka-aineiden kanssa. Viimeisen sadan vuoden aikana tehtyjen teknologisten keksintöjen vaikutuksesta ihmiseen ei ole tietoa. Voi jopa kysyä, onko meneillään massiivinen ihmiskoe?”
Varmaa on, että yksilön muutosvalmius joutuu yhä kovemmalle koetukselle. Jatkuva vanhan kyseenalaistaminen ja uuden oppiminen ovat tällä hetkellä yksilölle menestystekijä – jatkossa elinehto.
”Uuden omaksuminen on raskasta, se vaatii lepoa ja palautumista. Silti siihen on pakko panostaa. Meidän jokaisen kannattaa kysyä itseltään, miten minä voin luoda oppimiselle parhaat mahdolliset olosuhteet. Mitä voin muuttaa omassa suhtautumisessani?”
Teemu Arinan suosikkisovellukset työtehon boostaamiseksi:
• RescueTime – mittaa, minkä sivustojen ja sovellusten parissa tietokoneen ääressä vietetty aika kuluu. Tulokset saattavat yllättää: somessa voi mennä moninkertaiseesti enemmän (työ)aikaa kuin arvioit.
• Moment – kertoo, miten paljon aikaa kuluu älypuhelimen parissa.
• Sleep Cycle – mittaa unen kestoa ja laatua.