Minkälainen on älykäs kaupunki, smart city? Elämmekö jo sellaisissa, vai onko älykkyys vielä tulevaisuuden utopiaa?
Yksityisen sektorin toimijat eivät ole ainoita, joille digimurros avaa uusia ovia. Fiksusti hyödynnettynä esineiden internet voi nostaa myös kaupunkien palvelut uudelle tasolle.
Smart city, eli älykäs kaupunki, käyttää palvelutuotannossaan tietoisesti hyväkseen esineiden internetin luomia teknologisia mahdollisuuksia. Massadatan älykäs hyödyntäminen synnyttää yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden välillä. Tämä puolestaan parantaa ja monipuolistaa kaupunkilaisille tarjottavia palveluja.
Onko älykkään kaupungin vastakohta sitten tyhmä kaupunki?
“Mielestäni kaikki kaupungit ovat smart cityjä, ne eivät vain välttämättä itse tiedosta sitä”, sanoo kaupunkikehitykseen keskittyvän Future Cities Catapultin innovaatio- ja teknologiajohtaja Jarmo “Elukka” Eskelinen.
Jotkut kaupungit ovat älykkäämpiä kuin toiset, sillä ne myös hyödyntävät teknologioita muita kaupunkeja paremmin.
“Saavutettujen hyötyjen määrä riippuu siitä, kuinka hyvin kaupunki on herännyt teknologisiin mahdollisuuksiinsa. Osa kaupungeista ei näitä mahdollisuuksia näe. Ehkä sellainen on sitten pikkuisen less smart city”, Eskelinen pohtii.
Fiksut pärjäävät
Tällä hetkellä esineiden internetiä hyödynnetään jo monin tavoin, mutta yksittäiset IoT-palvelut eivät keskustele keskenään. Mitä etua kaupunkilaiset tulevat saamaan, kun miltei kaikki esineet, laitteet ja palvelut keskustelevat ja vaihtavat tietoa keskenään?
“Suuri lupaus liittyy kaupunkien turvallisuuteen. Esimerkiksi siltojen sortumavaara tai rakennustekniset ongelmat voidaan havaita mittareilla ennakkoon. IoT:n avulla voidaan myös synnyttää eräänlainen käyttöliittymäkaupunki, jossa kaupunkilaisten on helpompi saada tietoa ja käyttää palveluita”, sanoo Eskelinen.
Kaupunkiliikenteestä IoT auttaa tekemään reagoivampaa, kun ruuhkaliikennettä voidaan kanavoida uusiin suuntiin. Ruuhkia voidaan pyrkiä ehkäisemään kokonaan esimerkiksi portaittaisia maksujärjestelmiä käyttäen, kuten Singaporessa on jo tehty. Tällöin tariffit nousevat ajetun matkan mukaan.
Tulevaisuudessa autojen itseohjautuvuus tulee myös vähentämään autojen kokonaismäärää.
“Sen sijaan että jokainen omistaa auton, jota käyttää viisi prosenttia päivästä, kaupungilla liikkuu jatkuvasti ajossa olevia itseohjautuvia autoja. Niihin hypätään tarvittaessa kyytiin ja matkan jälkeen pois. Tämän jälkeen auto hakee seuraavat asiakkaat ilman inhimillistä ohjausta”, visioi Eskelinen.
Suomalaiset maailman huipulla
Suomalaisissa kaupungeissa on käytössä teknologisia järjestelmiä, joita muualla pidetään vielä tieteiskirjallisuutena.
“Esimerkiksi Helsingin kaukolämpö / kaukokylmä –verkko, jossa lämpö ja sähkö tuotetaan samalla kertaa, ja jaetaan 90 prosenttiin kaupungin taloista, on ihan ainutlaatuinen. Se on maailmanluokkaa”, Eskelinen hehkuttaa.
Kaiken kaikkiaan pohjoismaiset ja suomalaiset standardit ja tekemisen taso saavat Eskeliseltä runsaasti kiitosta.
“Suomalaiset kaupungit ovat älykkäämpiä kuin ymmärrämmekään, erityisesti siinä miten hyvin käyttäjät ja kaupunkilaiset huomioidaan. Ja siinä miten hyvin kaupungit ovat vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa.”
Jarmo Eskelinen on mukana useiden muiden huippuasiantuntijoiden kanssa DNA Busineksen Hyvä paha digitalisaatio –dokumenttielokuvasarjassa. Tutustu sarjaan tästä!
Kuinka yrityksesi voisi hyödyntää IoT:n dataa tehokkaammin?
Lue millaisia mahdollisuuksia data tuo palvelukehitykseen ja tutustu suomalaisiin menestystarinoihin. Lataa IoT-opas >
