Yrityksen kasvu herättää aina ihailua, jopa kateutta. Harva ihailija ymmärtää, millaisia ponnistuksia ja muutoksia kasvu vaatii.
”Kasvu ei koskaan tule ilmaiseksi, vaan se vaatii riskejä ja investointeja. Kannattaa miettiä, mitä itse haluaa. On aivan kunniallista todeta, että on tyytyväinen nykytilanteeseen”, Helsingin kaupungin kasvuyrityskeskuksen NewCon hallitustyön kehityksestä vastaava asiantuntija Teemu Polo sanoo.
Kasvuhakuisuus on ainakin lyhyellä tähtäimellä ristiriidassa vakaan toimeentulon kanssa. Usein kasvu syö yrityksen vapaita kassavaroja, kun kasvusta koituvia laskuja pitää pulittaa etupainotteisesti. Yrityksen kasvu tarvitseekin pitkäjänteisen suunnitelman.
Enemmistö yrittäjistä on kuitenkin leipäyrittäjiä, joille yrittäjyys on vain tapa tienata toimeentulo omalla ammattitaidollaan. Moni parturi-kampaaja, fysioterapeutti ja kukkakauppias on onnellinen työllistäessään itsensä. Yrittäjyys tuo toimeentulon ja työ on mielekästä.
”Yrittäjissä on myös niitä, jotka jatkaisivat mielellään samaa työtä työntekijäasemassa”, Polo sanoo.
Milloin pitää palkata ensimmäinen työntekijä?
Jos kasvu kiinnostaa, niin se pitää suunnitella. Mitä on tehtävä toisin, jotta kasvu on mahdollista? Kuinka paljon tarvitset uutta rahoitusta?
”Aloittelevilla yrittäjillä on usein paljon opittavaa yrittäjyydestä, vaikka itse perustekeminen olisikin hyvin hanskassa. Tehdäänkö esimerkiksi myyntiä ja markkinointia oikein”, Polo sanoo.
Yksi kriittisimpiä vaiheita on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen.
”Hallitusammattilainen Erkki Pärssinen on laskenut, että jos yksinyrittäjä tulee työllään nippanappa toimeen, niin seuraavan työntekijän palkkaaminen vaatii liikevaihdon kolminkertaistamista. Haaste on, että lisätyövoima pitää palkata juuri oikealla hetkellä, ei yhtään liian aikaisin eikä liian myöhään”, Polo sanoo.
Polo neuvookin kasvua suunnittelevan yrittäjän hakemaan neuvoja. Niitä saa esimerkiksi uusyrityskeskuksista, erilaisista kasvuohjelmista, Tekesiltä, yrittäjäjärjestöiltä ja bisnesenkeleiltä.
Suomesta löytyy hyvin rahoitusta
Polon mukaan Suomesta löytyy hyvin rahoitusta kasvuun. Varhaisessa vaiheessa tarjolla on erilaisia julkisia tukia ja lainainstrumentteja. Kun pääsee eteenpäin, kasvua voi rahoittaa bisnesenkeleiden avulla ja esimerkiksi Invesdor-joukkorahoituskierroksella.
Jos vain intoa kasvuun on, kannattaa haaveilla isosti. Digitalisaatio on avannut pienillekin toimijoille aivan uusia mahdollisuuksia.
”Aiemmin esimerkiksi teknologisten hilavitkuttimien tuotekehitykseen sai varata vähintään miljoona euroa. Nykyään erilaisten alustojen ansiosta tuotekehityskustannukset ovat ihan eri luokkaa, alkuun pääsee kymppitonneilla. Myös erilaisten niche-tuotteiden ja -palveluiden myynti on digitalisaation ansiosta helpompaa”, Polo sanoo.
Yksi yrityksen kasvun edellytyksistä ovat tietoliikenneyhteydet ja työvälineet. Voit lukea lisää kasvuvinkkejä eri vaiheissa oleville yrityksille DNA:n kasvuoppaasta. 
