Omistautuminen tutkimukselle yli viiden vuosikymmenen ajan on tehnyt norjalaisesta Telenorista merkittävän toimijan niiden teknologioiden parissa, jotka tasoittavat tietämme tulevaisuuteen. Tekoälyn ja sen sovellusten kehittäminen, seuraavan sukupolven teknologiat, ja kestävämmät, energiatehokkaammat matkapuhelinverkot ovat kaikki osa Telenorin ja sen tutkimusosaston Telenor Researchin tarinaa. DNA on ollut osa Telenor-konsernia vuodesta 2019 lähtien, joten Telenorin tutkimusosaston palvelut, tutkimustulokset ja liiketoiminnan kehittämistä koskevat näkemykset ovat myös DNA:n ja sen asiakkaiden ulottuvilla.
Vuonna 1967 Telenor – tuolloin vielä Televerket – perusti tutkimusosaston tukemaan tietoliikenteen siirtymää analogisista digitaalisiin yhteyksiin Norjassa." Oikeastaan voisimme sanoa, että olemme edelleen samalla digitalisaation tiellä”, sanoo Telenorin tutkimusosaston sidosryhmäsuhteiden johtaja Dagfinn Myhre.
Telenorin tutkimusyksikön työ keskittyy kolmeen teemaan. Ensimmäinen niistä koskee verkkoja, kuten 5G-teknologian sovellutuksia, sekä 6G:n kaltaisia tulevaisuuden verkkoja. Toinen teema tutkii analytiikkaa ja tekoälyä sekä niiden käytännön soveltamista. Kolmas kokonaisuus tarkastelee muun muassa käyttäytymistaloustiedettä, tulevaisuuden liiketoimintamalleja, muuttuvaa sääntely-ympäristöä sekä sitä, mitä Telenorin tulisi huomioida asiakastrendeissä pidemmällä aikavälillä.
Yksi ajankohtaisista tutkimusaiheista on tekoäly ja sen soveltaminen esimerkiksi puheesta tekstiksi -innovaatioissa.
”Viime vuonna meillä oli hanke, jossa kehitimme sovellusta, joka voisi muodostaa puheesta tekstiä. Se rakennettiin puhutun tekstin tietokannan avulla. Tavoitteenamme oli luoda tekoälysovellus, joka ymmärtäisi puhutun norjan kielen vaihtelua. Noin 90 prosenttia kaikesta asiakaspalvelustamme on edelleen puhetta, ja automaatiolle on suuri tilaus. Toimiva ratkaisu auttaisi meitä esimerkiksi rakentamaan parempia chatbotteja sekä parantamaan asiakaspalvelua ja tyytyväisyyttä”, sanoo Telenorin tutkimusyksikön johtaja Bjørn Taale Sandberg.
Tutkijaryhmä purki ja luokitteli asiakaspalvelun äänitallenteita kahden kuukauden ajan manuaalisesti. Tietoja käytettiin tekoälyalgoritmin kouluttamiseen, jotta tekoäly voisi tehdä saman käsittelyn uudelle datalle automaattisesti.
"Saavutimme 75 prosentin onnistumisasteen. Se on huipputulos”, Sandberg sanoo.
Kehitystyön ja tutkimuksen ansiosta Telenor ja sen tutkimuskumppanit saivat 2,5 miljoonan euron rahoituksen työnsä jatkamiseksi.
Yhteistyö ja monimuotoisuus kannustavat huippututkimukseen ja yritystietoon
Tutkimustyö on luonteeltaan globaalia ja rakentuu laajojen verkostojen varaan. Sama koskee Telenorin tutkimusyksikköä.
"Olemme tehneet pitkään yhteistyötä esimerkiksi Norjan kauppakorkeakoulun NHH:n, Oslon yliopiston sekä Norjan tiede- ja teknologiayliopiston NTNU:n kanssa. Kumppaneinamme on myös oman toimialansa digitaalisen murroksen kanssa painivia yrityksiä, rahoituksen puolella esimerkiksi Den Norske Bank”, Dagfinn Myhre sanoo.
Kaupallisesta näkökulmasta tutkimus tarjoaa Telenorille kaksi etua. Ensimmäinen voitaisiin luokitella sisäiseksi.
”Telenorin tutkimusyksikkö luo yritykselle syvällisempää käsitystä teknologioista ja tulevaisuuden trendeistä. Tähän yrityksillä ei välttämättä ole aikaa paneutua itse”, Myhre sanoo.
Tiiviisti voidaan sanoa, että tutkimuksen ansiosta päätökset perustuvat tarkempaan tietoon ja ne ovat analyyttisempiä. Toinen etu on enemmän ulospäin suuntautuva. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tekoälyn avulla saavutettavia kustannussäästöjä ja parantunutta asiakaspalvelua.
Tutkimusyhteistyö ulottuu myös Norjan rajojen ulkopuolelle. Esimerkki jatkuvasta kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä on Harvardin yliopiston terveystieteiden tiedekunnan kanssa tehtävä tutkimus. Yhteistyö tutkimuksen saralla sai alkunsa vuonna 2014, jolloin ryhdyttiin tutkimaan tarttuvan taudin, dengue-kuumeen, leviämisen ennustamista.
Tutkimuksessa käytettiin matkapuhelinverkon kautta saatua anonyymiksi muutettua dataa, jotta voitiin mitata ja analysoida sitä, miten ihmiset liikkuvat. Näiden tietojen avulla ymmärrettiin paremmin tautien leviämistä. Tutkimusta laajennettiin myöhemmin malariaan, toiseen trooppiseen tautiin. Tutkimustulokset julkaistiin yhdessä maailman arvostetuimmista tieteellisistä julkaisuista, Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana aiemmat tutkimukset ovat olleet pohjana myös koronapandemian leviämisen tutkimiseksi Norjassa. Dataa on käytetty poliittisen päätöksenteon tukena.
”Tämä ei ole meille kaupallinen aloite – se on osa yritysvastuuta”, Myhre sanoo.
Vaikka liiketoiminnan kasvattaminen on Telenorin tutkimusyksikön päätarkoitus, se ei ole ainoa tavoite.
Vuosien varrella tutkimusosasto on kasvanut 41 tutkijan tiimiksi. 80 prosentilla tiimin jäsenistä on tohtorin tutkinto.
”Kun aloitimme vuonna 1967, tutkimusosasto nähtiin keinona houkutella erittäin koulutettuja ihmisiä työskentelemään Telenorissa ja siten nostamaan organisaation taitotasoa”, Myhre sanoo.
Tiimi on kansainvälinen: tutkijat edustavat yhteensä kymmentä eri kansallisuutta. Monimuotoisuus nähdään hyödyksi tutkimuksen laadulle.
”Olemme poikkitieteellinen yksikkö. Vaikka meillä on töissä useita teknologiataustaisia ihmisiä, kuten insinöörejä ja tietojenkäsittelytieteen tutkijoita, joukkoomme kuuluu myös ekonomisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä. Innovaatioille on ratkaisevan tärkeää, ettemme ole liiaksi yhdestä puusta veistettyjä ja että kumppaniverkostomme on monipuolinen”, Sandberg sanoo.
Teknologian ammattitaitoiset tutkijat ovat erittäin kysyttyjä, mutta Telenorille pätevien tekijöiden rekrytointi ei ole ollut ongelma.
”Tutkimusosastomme on houkutteleva työpaikka, etenkin niille, jotka ovat kiinnostuneita tekoälystä ja sen sovelluksista. Voimme tarjota tutkimusposition, joka antaa pääsyn oikeasta maailmasta tulevaan tietoon, ja jossa voi olla mukana luomassa sovelluksia, jotka päätyvät aidosti organisaation käyttöön”, Sandberg sanoo.
Telenorin saavutuksiin kuuluu useita innovaatioita ja patentteja vuosien varrella, mukaan lukien pohjan luominen Opera-selaimelle sekä standardointityö ja patentti esimerkiksi MPEG-4-multimediastandardille.
"Tällä hetkellä keskitymme patenttien sijasta enemmän tutkimukseen, joka tukee strategiaa ja johtaa toimintaa tukeviin tuotteisiin tai käytäntöihin", Sandberg sanoo.
Kiteytettynä Telenorin tutkimusosasto saa vahvuutta monimuotoisuudesta, tuoreesta liike-elämän näkemyksestä ja teorian yhdistämisestä arkielämän ongelmien ratkaisuun ja kehittämiseen.
Lue, miten teknologiatrendit muovaavat bisnestä vuonna 2021.
