Europol luonnehti toukokuussa jyllännyttä WanaCrypt0r-kiristyshaittaohjelmaa termillä ”ennennäkemätön”. Kesäkuussa eteläkorealainen hosting-firma maksoi hyökkääjille miljoonan dollarin lunnaat. Viestintäviraston mukaan kesäkuun lopulla aktivoituneen Petya/NotPetya-haittaohjelman leviäminen on rauhoittumassa, mutta tietoturva-ammattilaiset uumoilevat, että kyse saattoi olla vasta betaversiosta.
Euroopan lomakausi on alkamassa ja lisää tällaisia uutisia saattaa hyvinkin olla tulossa. Miten uhat voisi estää, ja entä jos ne iskevät sittenkin?
Suomessa Viestintävirasto tekee erinomaista työtä verkkoturvallisuuden tilannekuvan ylläpitämisessä. Viraston antamia tietoja kannattaa seurata tiiviisti, ja omista havainnoista on tärkeää ilmoittaa välittömästi. Virasto kertoo uusista uhista anonyymisti eteenpäin. Olennaista on jakaa kokemukset mahdollisimman nopeasti, jotta muutkin voivat oppia ja suojautua.
Palveluntarjoajat kohtaavat asiakkaan hädän
Verkkoturvallisuudessa ei voi liikaa korostaa internet-rajapintaa. Onhan sen tietoturva kunnossa? Onhan siinä käytössä nopeasti ja automaattisesti - eli ilman soittoa service deskiin - käynnistyvä DDoS-palvelu? Ovathan palomuurit nykyaikaisia, päivitettyjä ja hyvän tilannekuvan antavia? Onhan verkko segmentoitu siten, että hyökkäysten leviäminen pystytään minimoimaan? Ovathan päivitykset ajan tasalla, virusturvat kunnossa sekä offline-backupit olemassa ja toimiviksi testattu?
Asiantunteva tietohallinto osaa kaikki yllä luetellut asiat vaikka unissaan. Ne eivät kuitenkaan riitä: palvelupaletissa kun on tyypillisesti mukana esimerkiksi ulkopuolisen hosting-tarjoajan palvelimilla ylläpidettyjä verkkosivuja sekä sosiaalisen median kanavia.
Keskustelin juuri viikko sitten muutamia kymmeniä henkilöitä työllistävän yrityksen omistajan kanssa. Hän kertoi heidän verkkosivuilleen tehdystä hyökkäyksestä, jossa sivuille ilmestyi kaiken maailman epämääräisiä linkkejä. Huolestuneena yrittäjä otti yhteyttä suomalaiseen hosting-palveluihin keskittyneeseen palveluntarjoajaansa.
Suhtautuminen oli välinpitämättömän laiskaa: Näitähän sattuu, eihän keneltäkään kiristetty edes rahaa.
On selvää, että kukaan ei voi täydellisesti suojautua hyökkäyksiltä. Kun tilanne iskee päälle, silloin mitataan, miten palveluntarjoaja kohtelee asiakkaitaan. Hyökkäys on nimittäin aina kunnon kolaus yrityksen omistajille ja johdolle. Vastuu painaa, ja se näkyy tarpeena korjata tilanne mahdollisimman nopeasti.
Valveutuneena sosiaalisen median ja verkon hyödyntäjänä yrittäjä löysi internetistä nopeasti tilanteen hoitamiseen erikoistuneen ulkomaisen yrityksen. Muutamassa tunnissa sivusto oli sekä siivottu että suojattu vastaavilta hyökkäyksiltä.
Miksi yrittäjän käyttämä kotimainen hosting-yritys ei tarjonnut tällaista palvelua? Pätevää kriisiapua sai rapakon takaa todella vaivattomasti, mutta se piti itse löytää ja hoitaa.
Kriisi lujittaa asiakassuhdetta – tai tuhoaa sen
Kohdalle osunut ongelma toimii usein kimmokkeena evaluoida yhteistyökumppanuuksia uudestaan. Kun yrittäjän pitää keskellä kriisiä alkaa itse selvittää verkkopalvelun tasoja juurta jaksain, hän löytää samalla uusia näkökulmia asiaan. Ne eivät nykyisen palveluntarjoajan kannalta katsoen ehkä olekaan kovin mieleisiä.
Episodin seurauksena yrittäjä pohtii nyt kovasti, millaista lisäarvoa verkkosivustoa isännöivä yritys lopulta pystyy antamaan. Melko varmasti nykyinen hosting-palveluntarjoaja saa lähteä heti, kun tilalle löytyy palvelu, jossa asiakkaan perusturvallisuuteen kohdistuvat uhat hoidetaan paremmin.
Jos jokin palveluntarjoaja nyt havaitsee piston sydämessään, annan tässä kolme vinkkiä, joilla pitää tämän ja muutkin asiakkaat tyytyväisinä:
- Hyödynnä automatiikkaa hyökkäysten tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
- Varmista, että palveluksessasi on asiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on keskittyä selkeään ja ymmärrettävään kommunikointiin hyökkäyksestä ja sen vaikutusten minimoinnista asiakkaille.
- Korosta organisaatiosi palvelualttiutta ja asennetta, jolla tilanne kun tilanne otetaan haltuun palokunnan tavoin.
Palvelutarjoajan tapa hoitaa asiakkaan verkkopalveluun kohdistunut hyökkäys ratkaisee asiakkaiden pysyvyyden, vaikka perusongelma ei johtuisikaan palveluntarjoajan toiminnasta. Kun asiakas tarvitsee apua, sitä kannattaa antaa eikä sortua ongelman vähättelyyn. Ajan tasalla pidetty ja kriisistä pelastettu asiakas on paitsi kiitollinen, myös sitoutunut.
***
Kirjoitus on julkaistu Tekniikka&Talous kumppaniblogissa 26.7.2017.
