"Digitaalisessa maailmassa eriarvoisuus voi kasvaa, jos voittajat saavat jättimäisiä tuloja ja häviäjille jää vain murusia."
Digitalisaation haasteet kääntyvät mahdollisuudeksi osaamisen avulla, uskoo elinkeinoministeri Olli Rehn.
Suomalainen työelämä tulee muuttumaan arvaamattomalla tavalla seuraavan 10–20 vuoden kuluessa. Automaatio, robotit ja digitalisaatio luovat paljon uusia mahdollisuuksia ja haasteita.
”Meidän pitää kääntää muutos uhasta mahdollisuudeksi. Se asettaa melkoisia uudistuspaineita myös elinikäiseen oppimiseen niin, että ihmisten taidot päivittyvät jatkuvasti”, sanoo elinkeinoministeri Olli Rehn.
Olli Rehnin mielestä osaaminen on uuden työn tärkein raaka-aine. Katso Rehnin haastattelu.
VIDEO
Uudistumispaineet osuvat koko koulujärjestelmään koulutien alkutaipaleelta aikuiskoulutukseen asti. Peruskoulun tehtävä on antaa oppimisen eväät, joiden avulla ihminen voi uudistua koko työuransa aikana. Yksi hallituksen kärkihankkeista tähtää juuri tähän.
”Edistämme digitaalisen oppimisympäristön rakentamista kouluissa niin, että tuleville työntekijöille ja yrittäjille tulee eväät selviytyä digitaalisessa ympäristössä.”
Peruskoulutuksesta huolehtivat kunnat kulkevat toki digitaalisen oppimisympäristön rakentamisessa eri tahtia, koska kuntien resurssit ovat kovin erilaiset. Esimerkiksi Kauniainen on ollut yksi edelläkävijä, mutta myös hieman suuremmassa mittakaavassa toimiva Vantaa on rakentanut uutta hyvällä vauhdilla.
”Toivoisin että kunnat panostaisivat vahvasti digitaalisten oppimisympäristöjen rakentamiseen sen lisäksi, mitä valtio tekee kärkihankkeissaan.”
Digitaalisten menetelmien hyödyntämistä kouluissa vauhdittaa myös DNA:n tukema HundrED-hanke, jossa sata koulua sai tukea uusien oppimistapojen hyödyntämiseen.
Palveluväylä yhdistää julkiset palvelut Oppiminen on siis uuden työn keskeinen väline, mutta myös rakenteet ovat tärkeitä. Suomen julkinen sektori on edennyt digitaalisella polulla kansainvälisten vertailujen mukaan kelpo tahdilla. Silti monet asiat ovat edenneet kovin hitaasti.
Olli Rehn muistelee, kuinka hän 15 vuotta sitten komissaari Erkki Liikasen tiimissä kiersi eEurope-ohjelmasta kertomassa eri puolilla Eurooppaa. Tuolloin keskeinen teema oli julkisen hallinnon sähköinen asiointi.
”Oli ikävä yllätys, että keskustelu oli aika lailla samanlaista 15 vuotta myöhemmin, kun palasin pysyvämmin Suomeen.”
Rakenteiden pirstaleisuus on ollut yksi hidaste digitalisaation hyödyntämiselle julkisessa hallinnossa. Optimistina Rehn näkee tämänkin haasteen kuitenkin mahdollisuutena, jonka hyödyntämistä voi parantaa.
Yksi askel hyvään suuntaan on Kansallinen palveluväylä, jonka kautta kansalaiset saavat tarvitsemansa julkiset ja myös yksityiset palvelut. Tämä edellyttää kuitenkin, että sekä julkiset että yksityiset organisaatiot yhdistävät sähköiset palvelunsa palveluväylään.
”Kunnilla ja myös valtiolla on siinä asiassa varmasti parantamisen ja nopeuttamisen varaa. Tässä asiassa sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus antaa paljon mahdollisuuksia.”
Rehn muistuttaa, että digitalisaatio synnyttää myös uudenlaisia yhteiskunnallisia keskusteluita oikeudenmukaisuudesta. Digitaalisessa maailmassa eriarvoisuus voi kasvaa, jos voittajat saavat jättimäisiä tuloja ja häviäjille jää vain murusia.
”Siksi hallitus on käynnistänyt kokeilun, jossa katsotaan miten perustulon kaltaisilla järjestelmillä voidaan huolehtia sekä työn kannustavuudesta että oikeudenmukaisesta tulonjaosta.”
Artikkelin kuva: Sakari Piippo
