Ohjelmointirajapinta, tai tuttavallisemmin API (Application Programming Interface), mahdollistaa helpomman ja automatisoidun keinon tietojen päivittämiseen, hallinnoimiseen ja ylläpitämiseen. Rajapintojen päälle on helppo rakentaa sovelluksia, mikä myös edesauttaa tietojen hyödyntämistä. Kun data liikkuu rajapintojen kautta automaattisesti, virheiden määrää pienenee ja tiedon laatu parantuu.
API tarkoittaa ohjelmointirajapintaa, jonka avulla tietoa voidaan jakaa jouhevammin joko organisaation sisällä tai asiakkaille ja kumppaneille oman organisaation ulkopuolelle. Rajapinnat voivat yhdistää ihmisiä, paikkoja, järjestelmiä, dataa sekä algoritmeja.
Ohjelmointirajapintaa voikin ajatella eri ohjelmistojen välille tehtynä siltana, jota pitkin tieto kulkee edestakaisin ohjelmistojen ja organisaatioiden välillä. Rajapinnat ja niiden rakentaminen mahdollistavat datan kulkemisen sellaisten ohjelmistojen välillä, jotka eivät välttämättä muuten pystyisi kommunikoimaan keskenään lainkaan.
”Rajapintojen suurin hyöty on se, että niiden avulla organisaatioiden ei tarvitse ottaa käyttöön uusia järjestelmiä, vaan kaikki halutut tehtävät voi tehdä omilla jo olemassa olevilla työkaluilla. Rajapintojen avulla järjestelmien informaatio rikastuu, jolloin saadaan tarkempaa dataa esimerkiksi oman liiketoiminnan kehittämiseksi”, selittää Antero Kivi, DNA:n digitaalisten palveluiden johtaja.
Rajapinta ei toimi yksinään
Modernin sovelluskehityksen voisikin sanoa perustuvan rajapintojen yhdistelylle: aikaa ja vaivaa säästyy, kun vaikkapa säätiedot voi hakea omaan ohjelmaansa Ilmatieteen laitokselta avoimen datan avulla.
”Vasten yleistä käsitystä rajapinnat ovat helppoja ottaa käyttöön. DNA Rajapinnan tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvä ja avoin rajapinta, jonka avulla asiakkaamme pääsevät vaivattomasti käsiksi heidän tarvitsemiinsa palveluihin ja tietoihin”, Kivi kertoo.
Kiven mukaan rajapinnan rakentaminen ei ole iso työ, mutta on tärkeää ymmärtää, että rajapinta ei yksinään tee mitään. Sen tueksi taustalle tarvitaan järjestelmiä, tietoa ja prosesseja, joita rajapinnan kautta sitten käsitellään.
”Hyvä esimerkki tällaisesta prosessista on häiriönhallinta. Häiriö on tässä esimerkissä mikä tahansa tilanne, jossa palvelun toiminta poikkeaa sovitusta. Ilman rajapintaa häiriöitä on hoidettu esimerkiksi lähettämällä sähköpostia tai soittamalla. Rajapinnan avulla häiriönhallintaan luodaan uusi asiointikanava, jota koneet pystyvät käsittelemään”, Kivi selvittää.
Näin organisaatioille avautuu mahdollisuus käsitellä häiriö heidän valitsemiensa työkalujen puitteissa, jolloin häiriön voi raportoida vain napin painalluksella.
Digitalisaatio ja automaatio siivittävät rajapintojen suosiota
Rajapinnat ovat keskeisessä osassa digitalisaatiossa. Etenkin julkishallinnossa rajapintojen käyttö on yleistynyt ja myös suuret ja keskisuuret yritykset hyödyntävät niitä aktiivisesti.
”Rajapinnat auttavat prosessien automatisoinnissa. Yksi keskeinen syy niiden hyödyntämiseen on henkilötyövoiman siirtäminen uusiin tehtäviin ja pois suoritteista, joita koneet pystyvät tekemään. Automaation rakentaminen myös vähentää virheiden määrää ja parantaa laatua”, Kivi kertoo.
DNA Rajapinta -palvelu on tuotteistettu. Siinä jokainen rajapinta on samankaltainen, sisältää saman spesifikaation, tietoturvan ja autentikaation. Näin tuki ja prosessit kaikista rajapinnoista löytyvät samasta paikasta, eli kehittäjäportaalista.
”Kun organisaatio on ottanut yhden rajapinnan käyttöön, pystyy se helposti ottamaan seuraavankin. DNA:lla rajapintoja kehitetään jatkuvasti, mikä hyödyttää kaikkia DNA Rajapinta -palvelun käyttäjiä”, Kivi jatkaa.
DNA Rajapinta -palvelu kattaa kaiken sähköisen asioinnin ja tuotteiden käytön DNA:n kanssa rajapinnoilla.
Kiinnostuitko DNA Rajapinta –palvelusta? Ota meihin yhteyttä!
