Nämä kolme asiaa sinun tulee tietää IoT:sta ennen sen käyttöönottoa

IoT:stä eli esineiden internetistä puhuttaessa viitataan järjestelmiin, joissa erilaisiin toimiin tarkoitetuiden laitteiden tuottama data liikkuu automaattisesti. Esimerkiksi laitteiden ohjaus ja seuranta etänä internetin kautta kuuluvat tällaisiin järjestelmiin. Mistä johtuu, että sovelluksissa pyritään usein pitämään kerralla liikuteltava tietomäärä pienenä ja kompaktina? Entä mitä kaikkea IoT:stä on hyvä tietää ennen teknologian käyttöönottoa?

1. Taustateknologia kannattaa valita käyttökohteen perusteella

IoT:n tarpeisiin on paljon valinnanvaraa esimerkiksi tietoliikenteen teknologiaan. Erilaiset teknologiat kuitenkin sopivat erilaisiin käyttökohteisiin, ja siksi kohde kannattaakin pitää kirkkaana mielessä teknologiaa valittaessa. Yleisimpiä teknologioita ovat NB-IoT (narrowband internet of thing) ja LTE-M (long-term evolution machine type communication). Molemmat edustavat LPWAN-teknologiaa, joka mahdollistaa varmat yhteydet pitkienkin välimatkojen päähän, mutta vain vähän virtaa käyttäen. Suurin ero näiden kahden teknologian välillä on se, että NB-IoT soveltuu kuljettamaan pienempiä määriä dataa kerralla, mutta toisaalta se säästää paremmin virtaa. LTE-M:n etu on suurempi tiedonsiirtonopeus ja toimivuus liikkuvissa kohteissa. Lyhyesti sanottuna: NB-IoT toimii erityisen hyvin sisätiloissa, kuten tehtaissa, sovellettaviin ratkaisuihin, kun taas LTE-M sopii paremmin liikkuvuutta vaativiin ratkaisuihin.

2. Dataa liikkuu paljon – ja siksi se pakataan pieneksi

Yksi IoT:n suurimmista hyödyistä on datan helppo ja pitkäjänteinen kerääminen. Mitä enemmän dataa on, sitä helpompi erilaisia johtopäätöksiä on tehdä. Monet IoT-applikaatiot, kuten älytoimisto tai älyrakennukset perustuvat kulujen ja olosuhteiden optimointiin datan avulla. Mitä enemmän dataa on, sitä helpommaksi myös uusien tilojen ja rakennusten optimointi tulee. Useat sovellukset keräävätkin olosuhdedataa jatkuvasti. Tämä tarkoittaa, että laitteet myös liikuttavat dataa ahkerasti. Jotta laitteet, kuten lämpötilasensorit, ovat mahdollisimman pitkäikäisiä, datan kannattaa olla myös pakattuna mahdollisimman pieneen muotoon, jolloin sen siirtäminen kuluttaa virtaa mahdollisimman vähän.

3. Kumppanuus kannattaa

IoT:n käyttöönoton voi tehdä joko itse tai kumppanin avustuksella. Kuten monessa muussakin tapauksessa, tässäkään pyörää ei kannata keksiä uudestaan itse, vaan apua löytyy erityisesti operaattoreilta. Jos yrityksestä löytyy tietotaitoa, intoa ja aikaa, voi verkon ja siihen liittyvät sopimukset ja sovellukset hoitaa alusta loppuun itse. Itse tekemällä ei välttämättä kuitenkaan säästä aikaa eikä rahaa, sillä uuden teknologian käyttöönottoon usein liittyy yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista. Operaattorien kautta käyttöönottoon saa kaiken siihen asti kerätyn tietotaidon, kokemusta, näkemystä sekä jo olemassa olevan ekosysteemin ympärilleen.

Jäitkö janoamaan lisää tietoa IoT:stä? Katso englanninkielisen Diving Deep With IoT -webinaarin tallenne. Webinaarissa asiantuntijoina ovat DNA:n business manager Pasi Paju sekä Telenorin tuotepäällikkö Jelte Jansons.