Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Aistien Internet -podcastin jaksosta "Tunto".
Rakennusteollisuus voisi kantaa kortensa kekoon ja osallistua asiakkaiden riskienhallintaan hyödyntämällä esimerkiksi teollisen internetin tuntevia sensoreita. Tätä mieltä on konsulttiyhtiö Midagonin johtava teollisuuden digitalisaation asiantuntija Jukka Kauppinen.
Kauppisen mukaan taloihin voisi asentaa jo rakennusvaiheessa muun muassa kosteussensoreita, jotka paljastaisivat alkavan kosteusvaurion. Tällöin ongelmiin voisi puuttua hyvissä ajoin, ennen haittojen muuttumista vakavammiksi asukkaille.
”Asunnon hankinnassa on usein kyse elämän suurimmasta investoinnista, ja se on aina varsin riskialtis. Haluaisinkin, että rakennusteollisuus tukisi tätä riskinhallintaa varustamalla talon tietyt kohdat teollisen internetin sensoreilla. Silloin tietäisin heti, jos jotain vakavaa vahinkoa on tapahtumassa ja voisin ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin”, Kauppinen sanoo Aistien Internet -podcastissa.
Rakennusteollisuudessa on toki tehty erityyppisiä kokeiluja tuntevilla sensoreilla jo vuosikausia. Yleisiä ne eivät kuitenkaan vielä ole, vaikka käytännön sovelluksia markkinoilta löytyykin. Esimerkiksi kylpyhuoneiden uusimisen yhteydessä kosteuseristyksen kannalta kriittisiin kohtiin voi nykyään asennuttaa kosteuden tuntevaa kalvoa.
”Sensorit ovat nykyään kokonaisvaltaisesti parempia ja halvempia. Nykytekniikalla rakennuksen terveydestä saisi helposti näkyvyyttä vuosiksi eteenpäin. Periaatteessa jokainen omakotitalorakentaja voisi itse ostaa sensoreita ja asennuttaa niitä oikeisiin kohteisiin. Teollisen internetin teknologia kehittyy nopeasti”, Kauppinen sanoo.
IoT:lla iso säästö
Tuntevat sensorit ovat erittäin laaja joukko. Mukaan mahtuu esimerkiksi kosteutta, tärinää, painoa, painetta, venymistä ja lämpötilaa seuraavia sensoreita.
Kauppinen on ollut mukana toteuttamassa erittäin laajoja kokonaisuuksia suomalaisille teollisuusyrityksille. Jättiluokan projekteissa myös haasteet ovat isompia. Valtavassa tehtaassa esimerkiksi tiedonsiirto vaatii välillä hieman enemmän työtä. Onneksi teknologia kehittyy nopeasti.
”Niin kutsuttuja jälkiasennussensoreita saa nykyään jopa kymmenen vuoden paristonkestolla – mittaus- ja viestinvälitystaajuudesta tietysti riippuen. Myös mittausten monimuotoisuus, viestinvälityskyvykkyys ja ennen kaikkea sensoreiden yhteensopivuus ovat kehittyneet paljon. Se mahdollistaa paremman ja tehokkaamman mittaamisen”, Kauppinen sanoo.
Teollisuudessa ennakoivan huollon kehittämisessä on iso säästöpotentiaali. Nyt moni tekee huoltotoimia kalenterin perusteella, tulevaisuudessa huollosta tulee tarveperusteisempaa. Kun ongelmiin tarttuu ajoissa, voi välttää kalliit ja odottamattomat katkokset työssä.
Suomalaiset suuret prosessiteollisuuden yritykset ovat jo varsin pitkällä teollisen internetin hyödyntämisessä, erityisesti mittaamisen ja prosessien optimoinnin osalta. Monilla pienemmillä konepajoilla on kuitenkin vielä kirittävää, jos ne haluavat samalle viivalle markkinajohtajien kanssa.
”Yhdessä tapauksessa eräs kotimainen prosessiteollisuuden yritys sai kasvatettua tuotantolaitoksen kriittisen laitteiston huoltovälejä viidestä viikosta kuuteen viikkoon. Vuositasolla tällä voi olla jopa satojen tuhansien eurojen vaikutus kyseisen tuotantolaitoksen kannattavuuteen”, Kauppinen kertoo.
Millaiset anturit takaavat, että Pohjois-Norjasta Helsingin kautta tokiolaiselle sushikokille matkaava lohi pysyy tuoreena koko matkan? Aistien Internetin Tunto-jaksossa vieraillaan myös Finnair Cargon uudenkarheassa COOL Nordic -rahtiterminaalissa. Kuuntele jakso!
Aistien internet on 4-osainen podcast-sarja, jossa juontaja ottaa kuulijoiden puolesta selkoa siitä, miten esineiden internet käytännössä toimii. Aihetta lähestytään tuntoa, hajua, kuuloa ja näköä aistivien antureiden kautta. Sarja on osa DNA:n Uuden työn ääniä -podcastia, jonka löydät Suplasta, Soundcloudista, Apple podcasteista tai suosikkisovelluksestasi!
