Kumpi olet, foliohattu vai sinisilmä?

Kun viimeksi juttelin isäni kanssa, hän kertoi hankkineensa lähiluettavien korttien skannaukselta suojaavan lompakon. Jäin pohtimaan, että puhumme tietoturvaan liittyvistä asioista nykyään todella usein. Vaikka isä varmaan onkin keskiarvoa aktiivisempi uuden teknologian käyttäjä, keskustelujen yleistyminen kertoo aiheen merkityksen kasvusta. Tietoturvasta on tullut meidän jokaisen arkipäivää koskettava asia.

Lähimaksamisen tietoturva ja luottokortteihin liittyvät riskit ovat nousseet viime aikoina esiin monessa muussakin yhteydessä. Yleistymistä ja tavanomaistumista kuvaa esimerkiksi tuoreesta Keskusrikospoliisin verkkorikostorjuntayksikön päällikkö Tero Muurmanin haastattelusta bongaamani pysäyttävä kommentti:

”Siinä missä ennen käännettiin kioskeja, nyt varastetaan luottokorttitietoja.”

Digitalisaation edetessä kyberuhat ovat tulleet harvinaisen todellisiksi, ja ne kohdistuvat meihin kaikkiin, ei pelkästään joihinkin huippusalaisiin yritystietoihin. Esimerkiksi tavallisten kodinkoneiden liittäminen verkkoon tuo käyttäjille erilaisia uusia ominaisuuksia, mutta tietoturvasta ei ole odotettavissa myyntivalttia.

Muutama viikko sitten järjestetyissä Twitter-jameissa keskustelleet asiantuntijat korostivat, että digitaalinen turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. On tärkeää pohtia aina etukäteen, mitä hyötyä uusien laitteiden verkkoon liittämisellä saavutetaan ja miettiä myös mahdollisia riskejä. Verkkoon ei kannata suoraa päätä kytkeä tai viedä kaikkea minkä voisi.

Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tietoturvan hankaluus on siinä, että sutta on huudettu liian kovaa ja liian pitkään. On vaikea tietää, missä ja millaisia ovat todelliset uhat.

Twitter-keskustelussa tietoturvayhtiö Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen vahvisti hankaluuksien pätevän myös yritysmaailmaan. Suurin huoli kohdistuu siihen, mitä liiketoimintapäättäjät eivät tiedä. Tietojen saamiseksi Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa ohjeisti, että havaitut uhat tulisi aina ilmoittaa heille: he vievät tietoja nimettömästi eteenpäin ja neuvovat suojautumisessa niin ilmoittajaa kuin muitakin.

Tieturvan perusasiat ovat tänä päivänä kansalaistaitoja, joihin jokaisen on syytä perehtyä, vähintäänkin oman ja läheistensä turvallisuuden vuoksi. Varmuuskopiointi useampaan paikkaan, riittävä perehtyminen uusiin palveluihin ennen niiden käyttöönottoa sekä terve epäluulo verkkoon liitettävän tekniikan osalta ovat asioita, jotka muistamalla välttyy monelta harmilta. Turhia oppirahoja ei kannata maksaa.

Twitter-keskustelussa tietokirjailija Petteri Järvinen lohkaisi, että "selvänä olet symppis surffatessakin". Siinäkin tiivistyksessä on paljon totuutta. Ollaan skarppeina verkossa!

Tutustu myös DNA:n tuoreeseen lyhytdokumenttisarjaan Hyvä paha digitalisaatio. Siinä toimittajat Ivan Puopolo ja Kristiina Komulainen haastattelevat eri alojen asiantuntijoita tavoitteenaan tuoda digitalisaatio ja sen ilmiöt lähemmäs yritysten ja yksityisten ihmisten arkea.

Avainsanat:

Digitalisaatio Tietoturva Kyberturvallisuus
 

Lue lisää uudesta työstä

9/2021 DNA Business

Keskitä mobiilipalvelut yhdelle luukulle – toimivat ja oikein valitut ratkaisut tukevat yrityksen kasvua

Yhä useampi työtehtävä hoituu nykyään mobiilisti.
SIM-kortilla varustettu tabletti on paras liikkuvan työn väline
9/2021 DNA Business

SIM-kortilla varustettu tabletti on paras liikkuvan työn väline

Neljä asiaa, jotka tekevät tabletista läppäriä näppärämmän työvälineen.
Merja Rahkola-Toivanen on yrityssparraaja KasvuOpen-verkostossa, jossa hän neuvoo yrityksiä muun muassa myynnissä, markkinoinnissa ja johtamisessa.
9/2021 DNA Business

Pizzayrittäjän kasvuneuvo: "Palkkaa ainakin yksi betonibuutsi!"

Merja Rahkola-Toivanen on yrityssparraaja KasvuOpen-verkostossa.
9/2021 Olli Sirkka

Pelataanko teilläkin innovaatiolottoa kahviautomaatilla? Oikeat innovaatiot syntyvät toisin

”Kyllä meillä on innovointikyky pahasti kärsinyt etäilystä”.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.