Kumpi olet, foliohattu vai sinisilmä?

Kun viimeksi juttelin isäni kanssa, hän kertoi hankkineensa lähiluettavien korttien skannaukselta suojaavan lompakon. Jäin pohtimaan, että puhumme tietoturvaan liittyvistä asioista nykyään todella usein. Vaikka isä varmaan onkin keskiarvoa aktiivisempi uuden teknologian käyttäjä, keskustelujen yleistyminen kertoo aiheen merkityksen kasvusta. Tietoturvasta on tullut meidän jokaisen arkipäivää koskettava asia.

Lähimaksamisen tietoturva ja luottokortteihin liittyvät riskit ovat nousseet viime aikoina esiin monessa muussakin yhteydessä. Yleistymistä ja tavanomaistumista kuvaa esimerkiksi tuoreesta Keskusrikospoliisin verkkorikostorjuntayksikön päällikkö Tero Muurmanin haastattelusta bongaamani pysäyttävä kommentti:

”Siinä missä ennen käännettiin kioskeja, nyt varastetaan luottokorttitietoja.”

Digitalisaation edetessä kyberuhat ovat tulleet harvinaisen todellisiksi, ja ne kohdistuvat meihin kaikkiin, ei pelkästään joihinkin huippusalaisiin yritystietoihin. Esimerkiksi tavallisten kodinkoneiden liittäminen verkkoon tuo käyttäjille erilaisia uusia ominaisuuksia, mutta tietoturvasta ei ole odotettavissa myyntivalttia.

Muutama viikko sitten järjestetyissä Twitter-jameissa keskustelleet asiantuntijat korostivat, että digitaalinen turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. On tärkeää pohtia aina etukäteen, mitä hyötyä uusien laitteiden verkkoon liittämisellä saavutetaan ja miettiä myös mahdollisia riskejä. Verkkoon ei kannata suoraa päätä kytkeä tai viedä kaikkea minkä voisi.

Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tietoturvan hankaluus on siinä, että sutta on huudettu liian kovaa ja liian pitkään. On vaikea tietää, missä ja millaisia ovat todelliset uhat.

Twitter-keskustelussa tietoturvayhtiö Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen vahvisti hankaluuksien pätevän myös yritysmaailmaan. Suurin huoli kohdistuu siihen, mitä liiketoimintapäättäjät eivät tiedä. Tietojen saamiseksi Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa ohjeisti, että havaitut uhat tulisi aina ilmoittaa heille: he vievät tietoja nimettömästi eteenpäin ja neuvovat suojautumisessa niin ilmoittajaa kuin muitakin.

Tieturvan perusasiat ovat tänä päivänä kansalaistaitoja, joihin jokaisen on syytä perehtyä, vähintäänkin oman ja läheistensä turvallisuuden vuoksi. Varmuuskopiointi useampaan paikkaan, riittävä perehtyminen uusiin palveluihin ennen niiden käyttöönottoa sekä terve epäluulo verkkoon liitettävän tekniikan osalta ovat asioita, jotka muistamalla välttyy monelta harmilta. Turhia oppirahoja ei kannata maksaa.

Twitter-keskustelussa tietokirjailija Petteri Järvinen lohkaisi, että "selvänä olet symppis surffatessakin". Siinäkin tiivistyksessä on paljon totuutta. Ollaan skarppeina verkossa!

Tutustu myös DNA:n tuoreeseen lyhytdokumenttisarjaan Hyvä paha digitalisaatio. Siinä toimittajat Ivan Puopolo ja Kristiina Komulainen haastattelevat eri alojen asiantuntijoita tavoitteenaan tuoda digitalisaatio ja sen ilmiöt lähemmäs yritysten ja yksityisten ihmisten arkea.

Avainsanat:

Digitalisaatio Tietoturva Kyberturvallisuus

Lue lisää uudesta työstä

11/2022 DNA Business

Miten metaversumiin pääsee, Marja Konttinen?

Metaversumiin pääsee helposti: siihen tarvitsee vain nettiyhteyden ja hyvän tietokoneen.
11/2022 DNA Business

Itse ja automaatiolla – yritykset haluavat vapautta valita miten ja milloin asiansa hoitavat

Yritysratkaisuilta odotetaan yhä enemmän yhtä sujuvaa käyttöä kuin kuluttajien verkkopalveluilta.
11/2022 DNA Business

ZTNA: Turvaa, tukea ja varmuutta – missä ja milloin vain

Työnantajan tavoitteena on tarjota toimivat digitaaliset työvälineet, mutta myös suojella yrityksen dataa.
11/2022 DNA Business

Vain paranoidit pärjäävät? Hybridityö vaatii tujumpaa tietoturvaa

Etätyöskentely on yleistynyt, mutta toimistollakin täytyy käydä.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.