Poikkesin Barcelonassa vuosittaisessa Gartnerin Symposium/ITxpo-tapahtumassa. Viime vuoden algoritmit väistyivät tekoälyn tieltä. Tietohallintojohtoa kehotettiin ottamaan tiukka ote esineiden internetin, tekoälyn ja lohkoketjujen johtamisesta.
”Ohjelmointirajapinnat toteuttavat digitaalisen maailman liiketoimintapolitiikat”, julisti Gartnerin johtaja Peter Sondergaard. Itsekin twiittasin, että “ekosysteemit ovat digitalisaation tulevaisuus”.
Esineiden internet on jo osoittanut, että kukaan ei pärjää yksin.
Digitaalisista liiketoiminta-alustoista puhunut Gartnerin Don Scheibenreif kertoi esimerkin Alibaba Groupista, joka integroi asioita kaikilta kulmilta osaksi omaa ekosysteemiään.
Mutta onko tässä nyt mitään uutta? Eikö meidän ole aina pitänyt pohtia, millä kokonaisuudella asiakkaan ongelma saadaan parhaiten ratkaistua? Sitä vartenhan jo ajat sitten teimme RACI -matriiseja ja alihankintasopimuksia.
Kyllä tässä muuttuu. Ja paljon. Tässä muutamia havaintoja:
- Digitalisaatiossa virtaavat tiedot eri toimijoiden kesken, ja raha vaihtaa ennalta tai itse tilanteessa sovitusti omistajaansa. Suunnittelua ohjaavat ketteryys ja joustavuus.
- Ohjelmointia tehdään myös liitettävyyden vuoksi. Ohjelmointirajapinta (Application Programming Interface, API) määrittelee, miten ohjelmisto tarjoaa tietoja tai palveluita sovelluksille tai muille tietojärjestelmille.
- Nämä ennalta sovitut ja mieluiten standardoidut rajapinnat ovat edellytys jokaiselle ekosysteemille. APIt jyräävät, kun uusia ekosysteemejä syntyy.
Miksi tietohallintojohdon pitää ottaa lohkoketjujen johtaminen vakavasti?
Koska kuten Gartnerin Hung LeHong esityksessään totesi: ”Jos et voi lyödä digitaalisia jättiläisiä, liity niihin” tai ”kilpaile digijättiläisiä vastaan tulemalla itse ekosysteemiksi”.
Yksi esimerkki toimialasta, jossa ekosysteemeitä rakentuu, on pankkiala. OP Ryhmä kertoi jo vuosi sitten kehittävänsä tulevaisuuden finanssipalveluita osallistumalla pankkien kansainväliseen lohkoketjuteknologian R3-yhteenliittymään.
Ekosysteemejä syntyy monen digitalisaation osa-alueen ympärille.
Myös verkon osalta meillä on tästä eläviä esimerkkejä. DNA:n ja Soneran yhdessä omistaman matkaviestinverkon rakennustyöt saatiin päätökseen viime kuussa. Yhteisverkko toi puolessatoista vuodessa kattavammat ja huippunopeat tietoliikenneyhteydet yli 760 000 ihmiselle Pohjois- ja Itä-Suomessa. Yhteisverkko on monikymmenkertaistanut tiedonsiirtonopeuksia uusimman sukupolven LTE Advanced 4G-teknologian myötä.
Toisena esimerkkinä Ericsson, joka kertoi rakentavansa 5G-moottoritien Deutsche Telekomin, Vodafonen ja Telefonican kanssa Saksaan.
Barcelonassa kävi selväksi, että kaikki tiet johtavat muutamaan digitaaliseen jättiläiseen, joiden nimet nyt ovat Google, Amazon, Tencent ja Apple. Näiden kaikkien menestyksen taustalla on mikäpä muu kuin kukoistava ekosysteemi.
Tämä blogikirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 7.12.2016.
