Työn digitalisoituminen on saanut niin työntekijät kuin yrityksetkin pohtimaan, mitä kaikkea etätyö mahdollistaa. Yksi suosiota kasvattanut ilmiö on työnteko ulkomailta käsin. Keskusteluissa on esiintynyt sana diginomadismi, joka kuvaa paitsi tapaa tehdä töitä myös elämäntapaa.
Mikä ihme oikein on diginomadi – ja kuka voi kutsua itseään sellaiseksi? Kysytään asiaa valtiotieteiden tohtori Mari Toivaselta.
”Diginomadi eli digital nomad on paikkariippumattomasti – yleensä ulkomailta käsin – kannettavan tietokoneen kanssa töitä tekevä ja matkusteleva henkilö. Yleensä hän on korkeakoulutettu, globaalin pohjoisen valtion kansalainen. Määrittelylle ei ole tarkkoja rajoja, vaan jokainen tietää itse parhaiten, minkä käsitteen haluaa itseensä liittää”, Toivanen selventää.
Toivanen toimii Suomen Akatemiatutkijana Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa. Hänen viisivuotisessa tutkimusprojektissaan käsitellään elämäntapaliikkuvuutta, joka on yleistynyt nopeasti työn digitalisoituessa.
Raja diginomadin ja etätyöläisen välillä elää
Pandemia muutti niin työnantajan kuin työntekijöidenkin käsitystä siitä, missä työtä tehdään. Kun työnteko ulottui toimistolta kodin etätyöpisteelle, heräsi ajatus siitä, onko maalla tai maanosallakaan enää väliä työn sujuvuuden kannalta.
”Diginomadin ja etätyöläisen määritelmät ovat tulleet lähemmäksi toisiaan. Heitä erottaa kuitenkin se, että etätyöläinen lähtee tyypillisesti esimerkiksi kuukaudeksi Kanariansaarille työskentelemään, kun taas diginomadismi on elämäntapa. Diginomadi viettää ulkomailla usein kolmesta kuuteen kuukautta sijaintiaan vaihdellen, eikä hänellä välttämättä ole pysyvää kotia missään”, Toivanen selventää.
Diginomadin ja etätyöläisen nähdään kuitenkin lähestyvän määritelmällisesti toisiaan, sillä käsitteet elävät. Yhden kuukauden etätyölomalla alkanut kokeilu saattaakin muuttua pysyvämmäksi elämäntyyliksi. Jotkut taas saattavat harjoittaa diginomadismia aina silloin tällöin, kun se sopii heidän elämäntilanteeseensa.
”Diginomadit ovat usein yksityisyrittäjiä tai työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa, jotka mahdollistavat heille vapaamman liikkuvuuden. Vakituisessa työsuhteessa olevan etätyöläisen tarvitsee neuvotella ulkomailla tehtävän etätyön käytännöistä enemmän työnantajan kanssa. Vakituinen työsuhde voi rajoittaa diginomadielämäntapaa”, Toivanen avaa.
Diginomadismi – uhka vai mahdollisuus yritykselle?
Diginomadismin suosion kasvu on herättänyt yritykset tarkastelemaan omia etä- ja ulkomailla työskentelyn käytäntöjään.
”Pandemian jälkeen myös perinteisimmillä aloilla on havahduttu paikkariippumattoman työn mahdollisuuksiin. Aiemmin diginomadismi oli yleisempää IT-alan työpaikoissa. Ajattelumaailman muutos on nyt käynnissä”, Toivanen pohtii.
Perinteiset käsitykset työelämästä saattavat toimia edelleen jarruna laajan etätyön mahdollistamisessa.
”Perinteistä arvomaailmaa edustaa esimerkiksi ajatus siitä, että työtä tehdään valvovan silmän alla toimistolla tunti- eikä tehtäväperusteisesti. Myös sillä on vaikutusta, vaatiiko työnantaja saapumaan toimistolle kerran viikossa vai kerran kuukaudessa.”
Haittapuoliakin saattaa ilmetä, jos työntekijät viettävät pitkiä aikoja käymättä toimistolla. Toisaalta edut on helppo nähdä haittoja suurempina.
”Etätyö ei sovi aivan kaikille. Sosiaaliset verkostot ja yhteisöön kuuluminen voivat jäädä puuttumaan täydessä etätyössä. Toisaalta näen suurena etuna sen, että joustavuus suhteessa työelämään lisää työn tehokkuutta ja hyvinvointia. Eikä pelkästään työhyvinvointia, vaan yleistä hyvinvointia.”
Jos työnantaja joustaa, myös diginomadi joustaa
Diginomadismin yksi ydinajatus on vapauden kokemus ja mahdollisuus rakentaa omannäköistä työelämää. Liikkuva elämäntyyli antaa diginomadeille mahdollisuuden tutkia eri kulttuureita ja paikkoja työnteon ohella. Toivanen on selvittänyt, millaisia merkityksiä ja arvoja diginomadit liittävät paikkariippumattomuuteen.
”Työntekijöiden on tärkeä saada tarkoituksen tunne omasta työstään. Varsinkin nuoremmalla sukupolvella työhön liittyvien arvojen merkitys on kasvanut. Peräänkuuluttaisin tässä työnantajien vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista: yritysten on mietittävä, miten ne voisivat tulla työntekijöiden tarpeita vastaan”, Toivanen ehdottaa.
Joustoa ei kuitenkaan oleteta vain työnantajan puolelta, vaan myös työntekijät saattavat olla valmiita kompromisseihin työnantajan mahdollistaessa laajan etätyöskentelyn.
”Tutkimushaastatteluissani korostuu, että diginomadit ovat valmiita joustamaan muissa työhön liittyvissä asioissa, jos yritys mahdollistaa liikkuvan elämäntavan. He saattavat joustaa esimerkiksi palkassa, sillä paikkariippumattomuus nähdään niin suurena arvona”, Toivanen sanoo.
Huomioi nämä asiat, jos työntekijäsi harkitsee pidempiaikaista etätyötä ulkomailla
1. Organisaation käytännöt: Auta työntekijää organisaation omien käytäntöjen selvittämisessä. Kuinka kauan etätyö on sallittua? Turvaako yrityksen vakuutus ulkomailla työskentelevän työntekijän?
2. Yhteiskunnan vaatimat toimet: Jos työntekijä suuntaa EU-/ETA-maihin, Sveitsiin tai Britanniaan, työnantajan tulee hakea hänelle A1-todistusta, joka takaa henkilön kuulumisen Suomen sosiaaliturvaan ja sosiaalivakuutusmaksujen maksamisen Suomeen. Selvittäkää yhdessä muihin maihin vaadittavat todistukset ja selvitykset.
3. Tietoturvallinen etätyö: Huolehdi, että etätyö sujuu turvallisesti. Hyviä ratkaisuja etätyön turvallisuuden takaamiseksi ovat suojattu VPN-etäyhteys, verkkohyökkäykset torjuva palomuuri, luvattoman pääsyn estävä ZTNA ja palveluna saatava hallinnoitu pilvipohjainen alusta MSASE.
Lue lisää tietoturvallisesta etätyöstä!
