Virukset ja haittaohjelmat luikertelevat myös lasten maailmaan
Kolmasosa lapsiperheistä kertoo kohdanneensa verkkorikollisuutta. Aihe on tuttu myös Tiia Koivusalon perheessä, jossa on aina puhuttu avoimesti verkkouhista lasten kanssa, varsinkin silloin kun lapset olivat pieniä ja vasta harjoittelivat älypuhelinten käyttöä.
”Oli tavallaan hirvittävää joutua puhkaisemaan lapsuuden kaunis kupla. Oli kerrottava, että kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa, että oman ikäiseksi esittäytyvä tyttö tai poika voikin olla aikuinen, jonka aikeet eivät ole hyvät”, Koivusalo kertoo.
Myös haittaohjelmat ovat lapsiperheille suurempi uhka kuin kotitalouksille, joissa ei ole lapsia. Viime vuonna 15 prosenttia lapsiperheistä kohtasi haittaohjelmien aiheuttamia ongelmia. Lapset kasvattavat riskiä usein kokemattomuutensa ja uteliaisuutensa takia. He saattavat asentaa ohjelmia ja pelejä ymmärtämättä mitä oikeuksia ja tietoja tulevat samalla antaneeksi itsestään. Koivusaloilla haittaohjelmat eivät ole aiheuttaneet päänvaivaa, yksi syy on tehokas virusten torjunta.
”Kun meille hankitaan uusia laitteita, niihin asennetaan aina heti ensimmäiseksi virustorjuntaohjelmat”, Koivusalo sanoo painokkaasti.
Huijaus satuttaa aina
Kaikkiin uhkiin aikuinenkaan ei pysty varautumaan. Kolme vuotta sitten Tiia Koivusalolle soitti tuntematon mies, jolla oli mielestään iloinen ilmoitus kerrottavanaan.
”Mies sanoi, että meistä oli tullut match”, Koivusalo muistelee.
Kun Koivusalo ihmetteli, että kukahan mies on ja mikä ihmeen match, selvisi, että joku oli tehnyt Koivusalon kuvalla ja nimellä seuranhakuilmoituksen deittipalveluun.
”Myöhemmin näin omin silmin feikkiprofiilini, jossa oli Facebookista otettu profiilikuvani, nimeni ja ikäni, jopa pituutenikin oli melkein oikein.”
Koivusalo oli tapahtuneesta järkyttynyt ja loukkaantunut erityisesti aviomiehensä ja lastensa puolesta. Nuorimmille hän ei tapahtuman aikaan kertonut asiasta.
”Tästä tuli paha ja likainen olo, vaikka en ollut tehnyt mitään väärää.”
Koivusalo oli pahoillaan myös häneen yhteyttä ottaneen miehen puolesta, jonka aikeet olivat ilmeisen vilpittömät.
Kyberuhkaa kokeneista 80 prosenttia kokee tapahtuneesta stressiä ja huolta, puolet suree menetettyä aikaa. Koivusalollakin meni valtavasti aikaa asian selvittämiseen ja rikosilmoituksen tekemiseen. Hän koetti selvittää deittipalvelun vastuuta asiassa saamatta koskaan vastausta.
”Minulle jäi olo, että pieni ihminen jää tällaisissa tapauksissa hyvin yksin.”
Varmista, varmista, varmista
Koivusalojen nuorimmaiset ovat jo 15- ja 17-vuotiaita, ja 26- ja 29-vuotiaat vanhimmat lapset asuvat jo omissa kodeissaan, mutta verkkoturvallisuus puhuttaa välillä edelleen.
”Viimeksi puhuimme nettikauppojen turvallisuusriskeistä, että pitää aina varmistaa, että myyjä ja tavara ovat todella olemassa, eikä luottokortin numeroa pidä koskaan antaa kenellekään.”
Aihe on perheessä tapetilla, koska Koivusalo on joutunut myös toisenlaisen identiteettivarkauden uhriksi. Joku kaupitteli verkkokauppapaikalla iPhonea tekeytyen häneksi hänen kuvallaan, tosin tällä kertaa jonkun muun nimellä.
”Minuun otti yhteyttä nainen, joka oli luullut ostaneensa verkosta käytetyn iPhonen, mutta olikin menettänyt rahansa ja jäänyt ilman kännykkää.”
Nainen oli löytänyt Koivusalon käänteisen kuvahaun kautta.
”Nainen soitti vain kertoakseen minulle, että kuvaani oli käytetty väärin. Hän teki asiasta rikosilmoituksen, ja minä tein myös.”
Koivusalo on pahoillaan myös tästä tapauksesta, vaikka hän ei itse menettänyt rahojaan. Kyse oli molemmissa tapauksissa identiteettivarkaudesta, jollaisen kohteeksi joutui viime vuonna kaksi prosenttia suomalaisista aikuisista ja viisi prosenttia lapsista. Kummassakin Koivusalon tapauksessa rikoksen tekijä jäi selvittämättä.
Tiia Koivusalolla on omaa nimeä kantava lifestyle-blogi ja Instagramissa yli kymmenentuhatta seuraajaa. Hän asuu Porvoossa miehensä, kahden lapsensa ja kahden kissan kanssa.
Kolmasosa lapsiperheistä kohtaa verkkorikollisuutta
Vuoden 2021 tutkimuksen mukaan kolmasosa (33 %) lapsiperheistä on kokenut jotain verkkorikollisuudeksi luokiteltavaa edellisen 12 kuukauden aikana. Ei-lapsiperheissä vastaava luku on 30 %.
Lapset käsittelevät henkilötietojaan tyypillisesti huolimattomasti ja asentavat ohjelmia ja pelejä ymmärtämättä mitä oikeuksia niille annetaan tai mitä henkilötietoja ja muuta dataa ne ottavat talteen. Myös virusten ja muiden haittaohjelmien suhteen lapset ovat todennäköisempiä uhreja kuin aikuiset.
Tuoreen koululaistutkimuksen mukaan yli puolet 5–12-vuotiaiden sekä 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista pitää riskinä sitä, että lasta huijataan netissä. Vastaajista 13 prosenttia kertoo lapsen puhelimen käyttöön liittyvien riskien käyneen toteen. **
Keskustele lapsen kanssa, torju uhkia
1. Omien henkilötietojen jakaminen: Kerro lapselle, että puhelinnumero, nimi ja sähköposti ovat tietoja, joita ei saa ilman harkintaa tai lupaa antaa erilaisiin arvontoihin ja kampanjoihin. Lapset kohtaavat erilaisia epämääräisiä palveluita, jotka eivät aina käytä saamiaan tietoja asiallisesti.
2. Pelien tunnukset: Peleihin liittyvät tunnukset kannattaa tehdä aina vanhemman kanssa ja tallettaa huolella. Kun puhelin vaihdetaan uuteen tai se rikkoutuu, vanhassa puhelimessa olleet tiedot helposti häviävät, jolloin kuukausien tai jopa vuosien edistyminen pelissä saatetaan menettää muiden kadonneiden tietojen mukana.
3. Omat käyttäjätunnukset: Omia käyttäjätunnuksia ei saa jakaa tuttujen eikä varsinkaan tuntemattomien kesken. Joissain peleissä kanssapelaaja on esimerkiksi saattanut luvata palkintoja käyttäjätunnusten jakamista vastaan. Jos tunnukset joutuvat vääriin käsiin, ilkivaltaa tapahtuu muun muassa salasanan vaihdon muodossa tai pelissä ansaittu pistesaldo tyhjenee.
4. Huijarit netissä: Verkossa lapsia vaanivat, muiksi tekeytyvät ihmiset ovat vakavin verkkouhka. Varoita lasta tuntemattomien yhteydenotoista ja ohjeista kertomaan heti aikuiselle, jos näin tapahtuu. Se, että joku kavereista on hyväksynyt tuntemattoman kaverikseen ei tee tuntemattomasta luotettavaa.
5. Tietoturva kuuluu myös lapsille: Hanki turvaohjelma kaikkiin lapsen laitteisiin.
** Lähde: F-Securen kuluttajatutkimus 2021, Kyber-rikokset Suomessa (n=400), osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta Asiantuntija: Timo Salmi, F-Secure