Yhteiskunnan ja yritysten riippuvuus tietoliikenneyhteyksistä kasvaa jatkuvasti. Pelkkä nopeus ja kapasiteetti eivät enää riitä, vaan verkkojen on toimittava myös häiriötilanteissa. Datakeskusinvestoinnit tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa koko Suomen digitaalista toimintavarmuutta, kun uudet yhteydet rakennetaan palvelemaan myös muuta yhteiskuntaa.
Kun aloitin aikoinaan nuorena poikana ensimmäisessä työpaikassani teleoperaattorilla, yhteyksiä myytiin vielä kupariverkossa ja kokonaisen kuituparin myyminen oli lähes ennenkuulumatonta. Suomessa oli jo datakeskuksia, mutta ne olivat huomattavasti pienempiä kuin nykyisin eri puolille maata rakenteilla olevat keskukset.
Vuosien varrella tietoliikenneyhteyksien merkitys on muuttunut perustavanlaatuisesti. Yhä suurempi osa yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista, yritysten liiketoiminnasta ja ihmisten arjesta on riippuvainen toimivista verkoista. Samalla yhteyksien kapasiteettiin ja toimintavarmuuteen kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet.
Siinä missä ennen puhuttiin yksittäisistä kuituyhteyksistä, nykyään esimerkiksi suuret datakeskukset tarvitsevat valtavia määriä kapasiteettia ja useita toisistaan riippumattomia kuitureittejä. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja datamäärien kasvu kiihdyttää kehitystä entisestään.
Kyse ei kuitenkaan ole vain datakeskuksista. Toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat koko digitaalisen yhteiskunnan selkäranka.
Kaksi yhteyttä ei vielä takaa toimintavarmuutta
Mitä riippuvaisemmaksi yhteiskuntamme tulee digitaalisista palveluista, sitä tärkeämpää on varmistaa, että yhteydet toimivat myös häiriötilanteissa. Pelkkä kapasiteetin kasvattaminen ei riitä. Vähintään yhtä tärkeää on resilienssi eli verkkojen kyky kestää häiriöitä ja palautua niistä.
Kaksi yhteyttä ei takaa toimintavarmuutta, jos ne kulkevat fyysisesti samaa reittiä. Jos reitti vaurioituu, molemmat yhteydet voivat katketa samanaikaisesti. Aidosti varmentavat yhteydet edellyttävät vaihtoehtoisia kuitureittejä sekä maa- ja meriyhteyksiä Suomesta kansainvälisiin verkkoihin.
Suomen digitaalinen resilienssi ei pääty valtakunnan rajalle. Yritykset ja datakeskustoimijat ovat yhä riippuvaisempia kansainvälisistä pilvipalveluista ja datasta. Siksi tarvitsemme useita toimintavarmoja reittejä Suomesta muualle Eurooppaan ja siitä eteenpäin.
DNA:n verkossa tätä tukevat vaihtoehtoiset maa- ja merireitit Suomesta muihin Pohjoismaihin. Osana Telenoria voimme hyödyntää myös laajempaa pohjoismaista verkkoinfrastruktuuria. Telenorilla on Pohjoismaissa yli 200 000 kilometriä kuituverkkoa, jota kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti.
Datakeskusinvestoinnit voivat vahvistaa myös muita verkkoja
Suomeen rakentuu tällä hetkellä useita eri kokoluokan datakeskuksia, ja suunnitteilla on huomattava määrä uusia hankkeita. Erityisesti suuret datakeskukset tarvitsevat runsaasti tietoliikennekapasiteettia ja toimintavarmoja yhteyksiä kansainvälisiin verkkoihin.
Datakeskusinvestointien yhteiskunnallisista hyödyistä ja vaikutuksista käydään Suomessa aiheellista keskustelua. Tietoliikenneyhteyksien näkökulmasta investoinnit tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden, joka kannattaa hyödyntää myös laajemmin suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Kun datakeskuksia varten rakennetaan uutta kuituinfrastruktuuria, voidaan samalla kasvattaa runkoverkon kapasiteettia, laajentaa kuituverkon ulottuvuutta ja vahvistaa kriittisten yhteyksien toimintavarmuutta.
Pidän tärkeänä, että datakeskusten yhteyksiin tekemämme investoinnit hyödyttävät mahdollisimman laajasti myös muuta suomalaista yhteiskuntaa. Parhaimmillaan yksittäisten datakeskusten tarpeisiin rakennettavat yhteydet voivat vahvistaa koko Suomen digitaalista resilienssiä.
Verkkojen toimintavarmuus on koko yritysjohdon asia
Jokaisen yrityspäättäjän kannattaa pysähtyä yhden kysymyksen äärelle: Jos yksi kriittinen tietoliikenneyhteytemme katkeaa, jatkuuko liiketoimintamme normaalisti?
Missä varayhteys fyysisesti kulkee? Onko se aidosti riippumaton ensisijaisesta yhteydestä? Entä mitä kautta yrityksen data kulkee Suomesta maailmalle?
Nämä eivät ole vain tietoliikenneasiantuntijoille tärkeitä kysymyksiä. Ne ovat liiketoiminnan jatkuvuuden, riskienhallinnan ja kilpailukyvyn kysymyksiä.
Toimintavarmat tietoliikenneyhteydet eivät synny itsestään, vaan ne edellyttävät pitkäjänteisiä investointeja, huolellista suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tavoitteemme pitäisi olla rakentaa Suomesta yksi maailman toimintavarmimmista paikoista harjoittaa digitaalista liiketoimintaa. Siinä vahvoilla ja häiriönkestävillä tietoliikenneyhteyksillä on tärkeä rooli.
Yritykset tarvitsevat luotettavat yhteydet myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Lue, miten DNA:n merikaapelit varmistavat tiedonsiirron Suomesta Ruotsiin ja edelleen muualle Pohjolaan!
