Teknologia ja verkkojen kehitys

Verkot ovat koetuksella, kun kansa striimaa videoita puhelimillaan, tekoäly kaapii tietoa internetistä, laitteet keskustelevat keskenään tehdashallissa ja kvanttitietokoneita viritellään tositoimiin. Suomessa on tunnetusti edistyneet verkot ja erittäin kehittynyttä verkkoteknologiaa. Verkon varassa yhä vahvemmin pyörivä yhteiskunta ja uudet innovaatiot saavat pohtimaan, koska 6G on täällä ja mikä on 5G:n ja muiden verkkoteknologioiden tilanne.

"6G:stä puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, että kyse ei ole vallankumouksesta, vaan pikemminkin tasaisesta teknologian evoluutiosta. Kehitys etenee vähitellen, ja jossain vaiheessa huomataan, ettei voida enää puhua 5G:stä. Ominaisuudet ovat menneet sen yli, ja silloin siirrytään käyttämään 6G-termiä", kuvailee VTT:n Mika Rantakokko.

Rantakokko on digitalisaation innovaattori, joka työskentelee VTT:llä Connectivity Leadina. Hänen tehtäväkenttäänsä kuuluvat muun muassa 5G/6G- ja kvanttiviestintäteknologiat sekä niiden soveltaminen eri toimialojen tarpeisiin.

Rantakokko muistuttaa, että käytännössä seuraavan sukupolven verkot ovat yhdistelmä monenlaisia, toisiaan täydentäviä teknologioita.

"Esimerkiksi satelliittiverkot tulevat olemaan tärkeä lisä maanpäällisten verkkojen rinnalle. Niiden merkitys korostuu erityisesti harvaanasutuilla alueilla ja kriisitilanteissa, joissa maanpäällinen verkko ei yksin riitä. Yhteiskunnan resilienssin kannalta on arvokasta, että käytössä on toisiaan täydentäviä infrastruktuureja: jos yksi verkko pettää, toinen pystyy paikkaamaan sen."

Teknologioissa on myös eroja: 6G:n kantama on esimerkiksi lyhyempi kuin 5G:ssä.

"Sitä voisi verrata enemmän WLAN-tekniikkaan kuin laajalle ulottuvaan matkapuhelinverkkoon. Sen vuoksi 6G ei korvaa edeltäjiään, vaan täydentää niitä. Se integroituu niihin käyttökohteisiin, joissa tarvitaan erityisesti laskentatehoa, suurta datansiirtokykyä ja erittäin pientä viivettä."

Ei ainoastaan datansiirtoa

Seuraavan sukupolven mobiiliverkoissa merkittävin muutos liittyy Rantakokon mukaan siihen, että radioteknologiaa ja infrastruktuuria voidaan käyttää muuhunkin kuin datansiirtoon.

"Puhutaan niin sanotusta integrated sensing and communications -kehityksestä: radio ei ainoastaan välitä dataa, vaan sillä on myös sensorointikykyjä. Aiemmin tarvittiin erillinen sensori, mutta jatkossa sama radio voi toimia molemmissa rooleissa."

Rantakokko kertoo sensorointikyvyn laajentavan yhteyslaitteiden käyttömahdollisuuksia valtavasti. Infrastruktuuri, joka ennen välitti vain dataa, voi jatkossa myös tuottaa tarkkaa tilannetietoa.

"Tämä tekee siitä arvokkaan esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin valvonnassa tai drooneissa, joissa laitteiden koko ja paino ovat ratkaisevia."

Kun kehitys etenee vielä pidemmälle, kyse ei ole vain viestinnän ja sensoroinnin yhdistämisestä, vaan myös laskennasta.

"Laitteet, tukiasemat ja pilvipalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa voidaan päättää, missä kohtaa laskenta tehdään – lähellä käyttäjää vai pilvessä. Tällä on merkittäviä etuja: kun kaikkea ei tarvitse siirtää kauas pilveen, viive eli latenssi pienenee ja yhteydet toimivat entistä nopeammin", hän kuvailee.

Standardointityö kesken

Kun uutta verkkosukupolvea kehitetään, tärkeintä ei ole vain tekninen läpimurto vaan se, että maailma pääsee yhteisymmärrykseen pelisäännöistä. Tätä työtä kutsutaan standardoinniksi. 6G:n kohdalla prosessi on vasta alussa.

"Kansainvälisissä työryhmissä määritellään parhaillaan, mitä se käytännössä tulee olemaan. Yhteinen näkemys syntynee tämän vuosikymmenen loppupuolella, ja sen päälle voidaan alkaa rakentaa liiketoimintaa", Rantakokko arvioi.

Samalla nyt luodaan pohjaa keksinnöille ja immateriaalioikeuksille. 5G:n aikaan Nokia keräsi merkittävän määrän patentteja ja muut yritykset ovat maksaneet ja maksavat edelleen niiden käytöstä. Sama logiikka pätee myös 6G:hen: ne, jotka onnistuvat patentoimaan keskeisiä ratkaisuja, voivat jatkossa lisensoida niitä muille.

"Tämä on Suomelle iso mahdollisuus, sillä meillä on sekä huippuluokan tutkimusta että liiketoimintaosaamista. Jos onnistumme, lisensointituloja virtaa Suomeen – jos emme, ne menevät muualle", hän toteaa.

Presidentti Trump ei välttämättä vielä toisellakaan kaudellaan saa 6G:tä, mutta verkot ovat vahvemmat tänään eittämättä Yhdysvalloissakin. Mika Rantakokko näkee yhteydet mahdollistavana tekijänä lähes kaikessa ja Pohjoismaiden olevan hyvissä asemissa:

"Teknologian kehittyessä laadukkaiden yhteyksien merkitys vain kasvaa. Euroopassa telekommunikaatiota pidetään edelleen yhtenä kruununjalokivistä, ja erityisesti Pohjoismaat ovat tässä kehityksessä keskiössä. Suomi on ollut kiistämätön edelläkävijä kaikissa generaatioissa, joten miksei seuraavissakin!"

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miksi suomalaiset yritykset eivät kasva. Liian usein syyttävä sormi osoittaa johtoportaan suuntaan.

"Syyllistäminen on kurjaa. Se ei auta, vaan tärkeämpää on tarjota työkaluja kasvun saavuttamiseen", AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen kertoo. AI Finlandin missio on nostaa Suomi tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen globaaliksi edelläkävijäksi.

"Johdon tulee muodostaa yhteinen tilannekuva siitä, mitä tekoäly heidän uniikissa liiketoimintakontekstissaan voisi mahdollistaa", Partanen kiteyttää.

Kyvykkyydet + asiakasymmärrys + tekoäly = kasvu

Jokaisella yrityksellä on olemassa valmiina erilaisia kyvykkyyksiä, kuten osaamista ja teknologioita. Tämän päälle tarvitaan asiakkaan todellisten tarpeiden ymmärtämistä ja tekoälyn tuomaa vahvistusta eli sitä, miten tekoäly voi uudella tavalla auttaa ratkaisemaan asiakkaan tarpeen. Kun nämä kolme tekijää – kyvykkyydet, asiakasymmärrys ja tekoäly – tuodaan yhteen, syntyy kasvun edellytykset.

"Yrityksen ei pidä muuttaa koko strategiaa, visiota ja olemassaolon tarkoitustaan. Ideana on ymmärtää, miten tekoäly pystyy täyttämään asiakkaan tarpeen aiempaa paremmin", Partanen kertoo.

Mutta kuinka syvää teknistä osaamista johtajilta täytyy löytyä, jotta he ymmärtävät, millaista lisäarvoa tekoälyn avulla voidaan tuottaa asiakkaille?

"Johtajan ei tarvitse tuntea syvällisesti jokaista eri teknologiaa. Johtajan täytyy ymmärtää, mitä eri teknologiat mahdollistavat. Hän voi esimerkiksi tutkia, miten tekoäly on mullistanut muiden saman toimialan yritysten toimintaa globaalilla tasolla ja saada siitä ideoita omaan yritystoimintaansa", Partanen ohjeistaa.

"Tekoälyn varaan rakentuva kasvu ei synny itsestään. Vasta sitten kun johto uskaltaa nähdä tekoälyn välineenä kasvuun, ei pelkästään tehokkuuteen, yrityksemme voivat todella erottua maailmankartalla", hän jatkaa.

Tekoälyn esteet ja ratkaisut Suomessa

Suomessa tekoälyn hyödyntämistä hidastavat ennen kaikkea kaksi tekijää: suomenkielisten mallien puute ja tiukka EU-tasolta tuleva sääntely. Partasen mukaan nämä haasteet eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä, vaan ne voivat päinvastoin toimia jopa kilpailuetuna.

"On positiivista, ettei kyse ole vain suomalaisista ongelmista, vaan kaikille eurooppalaisille yhteisistä haasteista. Niitä ratkotaan jo yhdessä, ja pohjoismaisella yhteistyöllä voimme olla tekoälykehityksen eturintamassa. Tuore edistysaskel on pohjoismainen tekoälykeskus."

Yksi konkreettinen ratkaisu on yhteispohjoismaisen kielimallin kehittäminen.

"Meillä on samankaltaiset arvot ja toimintatavat. Vaikka Pohjoismaat ja Baltia muodostavat maailman kymmenenneksi suurimman talousalueen, olemme silti kooltamme riittävän ketteriä", Partanen kertoo.

Sääntelyn osalta taas tarvitaan käytännön työkaluja ja selkeyttä.

"Regulaatio erottaa meidät Yhdysvalloista ja Aasiasta positiivisella tavalla: meillä on ympäristö, jossa kaikkea ei voi tehdä miten tahansa. Sen rinnalle tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja ja yhteinen tietopankki, josta voi tarkistaa, miten sääntelyä on eri tilanteissa sovellettu."

Suomen tekoälyekosysteemi on uuden kasvun moottori

Tekoälyn kehittäminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan menestys rakentuu verkostojen ja luottamuksen varaan.

"On tärkeää, että eri organisaatiot, viranomaiset ja teknologiayritykset löytävät yhteisen sävelen ja rakentavat luottamusta jakamalla tietoa. Vain niin syntyy ekosysteemi, josta kaikki hyötyvät", Partanen painottaa.

Käytännön tasolla yhteistyö tarkoittaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

"Julkisen sektorin ja teknologiayhtiöiden pitäisi löytää toisensa paremmin. Kun esimerkiksi virasto löytää startupin, joka on kehittänyt heidän tarpeeseensa osuvan ratkaisun, kaikki voittavat. Sama malli toimii esimerkkinä suuryrityksille ja kasvuyrityksille: kun osaaminen, data ja teknologia kohtaavat, syntyy tuottavuutta ja kilpailuetua – ei vain yksittäisille toimijoille, vaan koko Suomen tekoälyekosysteemille."

Tekoälyn kehityksen pullonkaulana on yhä tiedon siiloutuminen eri järjestelmiin. Jokainen integraatio vaatii työtä ja tekee tekoälyn hyödyntämisestä hidasta ja kallista. Yleisälykäs tekoäly, älykkäät AI-agentit ja Model Context Protocol -standardi voivat tulevaisuudessa poistaa näitä rajoja ja mahdollistaa tiedon saumattoman liikkumisen järjestelmien välillä – avaten tien täysin uudenlaisille palveluille ja liiketoimintamalleille.

Tulevaisuuden visio on kunnianhimoinen: Suomi voisi olla globaalisti tunnettu tekoälyosaamisen edelläkävijä. Meillä on jo huippuluokan tutkimusta ja digiosaamista – ainoa puuttuva palanen on kaupallistaminen ja tuotteistaminen.

"Meillä on kymmeniä lupaavia tekoälystartupeja ja kasvuyrityksiä, mutta usein kaupallinen osaaminen on heikkoa. Ruotsista on tullut nopeasti kasvavia yrityksiä, jotka eivät välttämättä edes ole teknisesti juurikaan meitä edellä. He ovat vain panostaneet asiakasymmärryksen kasvattamiseen ja lähteneet rohkeasti skaalaamaan globaalisti. Tätä kaupallistamisen ja tuotteistamisen osaamista tarvitsemme meillekin."