Lue koko artikkeli (Lukuaika n. 4 min)
DigiFinlandin Jarmo Pulkkinen toimi koordinaattorina sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa SOTE-tekoälyn ekosysteemissä. Verkosto kerää yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, ja ministeriö rahoittaa jopa kolmella miljoonalla eurolla hyvinvointialueiden tekoälykokeiluja. Pulkkinen aistii aitiopaikalta tekoälyinnostusta, joka leviää nyt hyvinvointialueilla:
”Mukana on jo yli 150 eri tahoa hyvinvointialueista yrityksiin ja oppilaitoksiin. Rakennamme kovaa vauhtia sote-sektorille verkostoa, jossa viranomaiset, tutkijat ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä. Törmäytämme ideoita ja tekijöitä, ja tavoitteenamme on edistää sellaisten tekoälysovellusten syntyä, jotka tuovat konkreettisia hyötyjä niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin asiakkaillekin.”
Valtionhallinto näkee tekoälyyn liittyvän kehityksen olennaisena osana digitalisaatiota ja toivoo sen tarjoavan ratkaisuja alan kasvaviin haasteisiin. Ekosysteemihankkeen käynnistämistä edelsi huolellinen esiselvitystyö, joka kokosi yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon olennaisimpia tekoälyn käyttötapauksia Suomessa.
Hoitaja hakee hyötyjä eikä hypeä
Tekoälyn avulla hoitohenkilöstön hallinnollista työtaakkaa on mahdollista keventää, ja vapauttaa enemmän aikaa potilaiden kohtaamiseen. Lisäksi tekoäly voi tukea diagnoosien tekemistä ja ennakoida palvelutarpeita entistä tarkemmin. Moni sovellus on jo käytössä.
Nyt etsitään ihan uusia tapoja hyödyntää tekoälyä.
”Esimerkiksi puhetta tunnistava tekoäly, joka kuuntelee ja kirjaa ylös lääkärin vastaanotolla diagnoosin ja sovitut toimet, on jo niin pitkällä pilottivaiheessa, että se tullee pian laajemminkin käyttöön. Siksi emme lähtökohtaisesti hae kirjaamispilotteja, ellei niihin liity merkittäviä uusia ratkaisuja suhteessa jo käynnissä oleviin kehityshankkeisiin. Nyt etsitään ihan uusia tapoja hyödyntää tekoälyä”, Pulkkinen sanoo.
Suomessa terveydenhuoltoalan digitalisaatiohankkeita ei aina tervehditä ilolla. Kömpelöt potilastietojärjestelmät ja aikaa vievät kirjaussysteemit ovat vieneet monelta hoitajalta tai lääkäriltä kyvyn innostua uudesta. Pulkkinen on toiminut terveydenhuollon digitalisaatiohankkeissa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Hän kertoo leukansa loksahtaneen hämmästyksestä kohdattuaan luovan tekoälyn ensi kertaa tositoimissa.
”Aito kokemus tekoälyn hyödyllisyydestä on ihan keskeistä. Kaikkien pitäisi saada vau-elämyksiä: ’Ai näin tämä reittioptimointi säästääkin minulta aikaa kotihoidossa!’. Isojen kansallisten järjestelmähankkeiden rinnalla arvokkaita ovat myös pienet innovaatiot, jotka helpottavat työtä siellä täällä”, hän sanoo.
”Uuden teknologian käyttöönotto vaatii myös sosiaalista puolta. Eli vaikka meillä on kovaa tietoteknistä osaamista monella hyvinvointialueella, niin organisatorista sekä organisaation ulkopuolista tukea työntekijöille tarvitaan myös.”
Tekoäly törmää virtuaalisiin seiniin
Pulkkinen tunnistaa myös esteitä edistyksen ja innovaatioiden tiellä. Tiedonkulku muodostaa suuren haasteen. Sitä vaikeuttavat sote-sektorin siiloutuneet organisaatiorakenteet ja nykyinen lainsäädäntö. Siilojen purkua edistäisivät esimerkiksi koko Suomen kattava terveystiedon tietovaranto, valtion ja hyvinvointialueiden selkeämmät työnjaot sekä alueiden välinen tiiviimpi yhteistyö. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuuksia selvittävä työryhmä pohtii parhaillaan näitä teemoja.
Tekoälyn käytön on tapahduttava turvallisesti ja eettisesti, potilaiden perusoikeuksia kunnioittaen. Samalla on kuitenkin varottava, etteivät liian tiukat laintulkinnat estä uusien toimintatapojen käyttöönottoa.
”Jotta vaikkapa lääkärin apuna toimiva tekoälyassistentti voisi tarjota oikeaa ja relevanttia tietoa potilaan tilanteesta, sen olisi päästävä potilastiedon lähteille. Nyt puuttuva ruksi lupalapusta tai eri hallinnonalojen väliset siilot estävät arvokkaan kokonaiskuvan muodostamisen. Siksi tietoturvan, -suojan ja lainsäädännön kehittäminen ovat olennaisia alueita tässä kehitystyössä”, Pulkkinen sanoo.
Suomalaista tekoälyosaamista maailman potilaille
Vaikka tekoälystä toivotaan ensisijaisesti helpotusta terveydenhuollon pullonkauloihin kotimaassa, Suomella on hyvät edellytykset rakentaa kilpailukykyisiä ratkaisuja vientimarkkinoille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveydenhuollon markkinat muodostavat lähes viidenneksen bruttokansantuotteesta, ja tekoälyratkaisuja kehitetään jo kiivaasti.
Pulkkinen uskoo, että Suomella ja muilla Pohjoismailla on parhaat eväät viedä uutta teknologiaa käytäntöön:
”Jos tätä ei Suomessa saada tehtyä, niin missä sitten? Meillä on todella hyvä tilanne: asenne on kohdallaan, terveydenhuollon digitalisaatio on pitkällä, laitteet toimivat ja asiantuntijat ovat toisiinsa yhteydessä matalla kynnyksellä yli organisaatiorajojen.”
Tekoäly tulee tulevaisuudessa olemaan kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, ja sen rooli arkipäiväistyy, kun uusia sovelluksia tulee käyttöön. Nyt käynnissä olevien hankkeiden vaikutukset alkavat näkyä jo lähivuosina, ja niiden odotetaan tuovan mukanaan merkittäviä parannuksia palveluiden saavutettavuuteen, laatuun ja tehokkuuteen.
Tarvitaan vain tarpeeksi luovaa digitaalista jännitettä.
Koordinaattori Pulkkinen uskoo, että esteiden yli kyllä päästään viranomaisten, yritysten, oppilaitosten ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä:
”Tällä porukalla on lasi puoliksi täynnä, se innostaa itseänikin. Tarvitaan vain tarpeeksi luovaa digitaalista jännitettä, niin tekoälyn hyötyjä päästään varmasti sosiaali- ja terveydenhuollossa keräämään sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä!”
