DNA:n tilaaman kyselytutkimuksen mukaan pandemia on kirittänyt yritysten digiloikkia erityisesti kaupan alalla. Pienyritysten tietoturvassa on vielä parantamisen varaa.
Kulunut vuosi on tarkoittanut digiloikkia joka viidennelle pienyritykselle. Yritykset ovat ottaneet käyttöönsä uusia digitaalisia palveluita, ja tietoisuus digitaalisuuden merkityksestä on kasvanut. Tämä selviää DNA:n tilaamasta digitaalista yhdenvertaisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, johon vastanneista yrittäjistä viidennes kertoi ottaneensa pandemian aikana jonkunlaisia digiaskelia – suuria tai pieniä.
“Lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoitti myös halustaan oppia lisää digitaitoja. Se on minusta hyvä merkki. Yritysten digitaalinen yhdenvertaisuus on tärkeää, sillä digitaidot turvaavat kilpailukykyä laajemminkin”, tutkimuksesta DNA:lla vastannut markkinointijohtaja Elina Mansner.
Digitaalisuuden merkitys on kasvanut erityisesti kaupan alalla, jossa jopa 12 prosenttia pienyrityksistä siirtyi pandemian seurauksena täysin digimaailmaan. Kaikkien yritysten keskiarvo oli kolme prosenttia. Eniten digikeskeisiä yrityksiä löytyy nuorempien yrittäjien parista (64 %).
Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2021. Yhteensä vastaajia tutkimukseen osallistui 203. Tutkimukseen haastateltiin Suomessa toimivien 1–9 henkilöä työllistävien yritysten päättäjiä.
Yhteiskunta digitalisoituu – ikääntyvät kokevat digitaitonsa muita huonommiksi
Pääsääntöisesti digitaidot ja kiinnostus digitalisaatioon kulkevat käsi kädessä iän kanssa. Yli 65-vuotiaista yrittäjistä lähes kolmannes oli sitä mieltä, ettei kaipaa yrityksessään digitaalisuutta. Kokonaisuudessaan yrittäjistä tätä mieltä oli vain 11 prosenttia.
Tutkimustulokset voi tiivistää seuraavasti: mitä enemmän ikää, sitä vähemmän digitaitoja. Noin viidennes yli 55-vuotiasta yrittäjistä koki omaavansa paremmat digitaidot suhteessa muihin yrittäjiin. Parhaimmiksi taitonsa arvioivat 35–44-vuotiaat, joista 52 prosenttia arvioi digitaitonsa paremmiksi tai merkittävästi paremmiksi suhteessa muihin yrittäjiin.
”Tämä on hyvä muistutus siitä, että digitaitojen olisi oltava matalalla kynnyksellä kaikkien saatavilla, mikäli niihin on halua panostaa”, Mansner sanoo.
Viestejä digitaalisesta eriarvoisuudesta on syytä kuunnella herkällä korvalla. DNA:n kahden vuoden takaisen tutkimuksen mukaan digitaalisen eriarvoisuuden kokemuksen yleisimpiä syitä olivat osaamisen puute sekä iäkkyys, joka aiheuttaa vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana.
”Vaikka maailma pikkuhiljaa avautuukin, on muutos asiakkaissa ja kuluttajissa pysyvä. Asiakkaat odottavat entistä joustavampaa ja monikanavaista palvelua verkossa myös tulevaisuudessa. Tämä taas tekee, iästä riippumatta, yrittäjien digitaidoista äärimmäisen tärkeitä”, Mansner sanoo.
Yritysten tietoturvassa vielä työsarkaa
Eniten huolta herättävät yritysten tietoturvaan liittyvät asiat. Tutkimukseen vastanneista 11 prosenttia kertoi, ettei hoida yrityksensä tietoturvaa millään tavalla. Vastausvaihtoehdon ”en osaa sanoa” valitsi 13 prosenttia.
”Vastausvaihtoehdon ”en osaa sanoa” valinneidenkin osalta on todennäköistä, että tietoturva ei ole siinä mallissa kuin olisi suotavaa”, Mansner sanoo.
Lähes kaikilla vastaajilla oli digitaalisista välineistä käytössä vähintäänkin sähköposti (94 %), ja vielä useampi hoiti yrityksensä pankkiasiansa digitaalisesti (97 %). Jopa 97 % yrityksiin kohdistuvista uhkista tulee sähköpostin kautta.
Tietoturvan olivat jättäneet hankkimatta useimmiten rakennus-, kuljetus- ja kiinteistöalan yrittäjät (21 prosenttia). Ryhmässä oli lisäksi noin viidennes vaihtoehdon ”en osaa sanoa” valinneita. Se tarkoittaa sitä, että noin 40 prosenttia rakennus-, kuljetus- ja kiinteistöalan yrittäjistä tarvitsisi tietoturvaansa selkeää parannusta.
”Tulos on jopa hieman yllättävä, kun miettii viimeaikaista tietoturvaan liittynyttä uutisointia esimerkiksi tietoturvan laiminlyöntien seuraamuksista. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, että tiedot eivät leviä sellaisten käsiin, joille hän ei ole lupaa antanut. Kyseessä voi olla varsin mitättömältäkin vaikuttava asia. Jollekulle vaikkapa puhelinnumeron tai osoitteen päätyminen vääriin käsiin voi olla epämiellyttävää, pahimmassa tapauksessa jopa vaarallista”, Mansner pohtii.
Lue lisää tutkimuksen löydöksistä!
