Tekstarilla tilattavat tai jopa itse sävelletyt soittoäänet, taustakuvat ja logot. Matopeli, Space Impact ja tilattavat pelit. Tekstarien näpyttely numeroita kiivaasti painellen. Tällaista oli matkapuhelimen käyttö ennen älypuhelimia, peruskännykän kultakaudella alle kaksikymmentä vuotta sitten. Elettiin aikaa, jolloin Nokian luurin akku kesti viikon, eikä sen pudotus lätäkköön ollut kohtalokasta. Millaisia muistoja vanha Nokialainen herättää?
Voi sitä riemua, kun kaveriporukassa sai ensimmäisenä kerätä ihailua, kun puhelin soitti muutakin kuin Nokia Tunea tai Säkkijärven polkkaa: kappaleena esimerkiksi Daruden Sandstorm, Bomfunk MC:n Freestyler, Lordin Hard Rock Hallelujah tai Bondin tunnari. Jälkimmäisen sai kirjoittamalla tekstariin D, Bond ja lähettämällä viestin numeroon 400.
Tekstarien kautta opimme kännykän viihdekäytön loputtomat ilot
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Nokian kännykät, jollaisia nykyisin nimitetään peruskännyköiksi, olivat kaikkien käsissä. Pelkästään se, että puhelinta saattoi pitää mukana joka paikassa ja soittaa, oli aluksi mullistava elämys.
Silloin ainoa ”pikaviestisovellus” olivat tekstiviestit, joita piti kirjoittaa numeropainikkeilla. Saadakseen tietyn kirjaimen, samaa numeroa piti painaa nopeasti peräkkäin. Yhden viestin enimmäispituus oli 160 merkkiä. Se pakotti tekemään ytimekkäitä ja lyhyitä viestejä, joskus viljellen hassuja ja omituisia lyhenteitä, joista osa tuli yleiseen käyttöön.
Tekstarien kautta kaikki oppivat nopeasti, että kännykällä voi ostaa aineettomia sisältöjä. Tämä mullistus vaikuttaa tänäkin päivänä.
Hittibiisi soittoääneksi ja hurmaava 2-bittinen estetiikka
Maksullisella tekstarilla pystyi siis tuunaamaan kännykän omaan makuun sopivaksi soittoäänillä, logoilla ja taustakuvilla. 1990-luvun lopussa aikakauslehdet alkoivat julkaista niiden tilauspalveluiden mainoksia. Yhden tilauksen hinta vaihteli eurosta kahteen.
Ainutlaatuisen ja taatusti ikioman soittoäänen pystyi tekemään itsekin, jos omisti Nokia 3310 -puhelimen. Sen Composer-sovelluksen mahdollisuudet olivat kuitenkin melko rajoittuneita, eikä kappaleista tullut kovinkaan tajunnanräjäyttäviä.
Saundien puolesta soittoäänet kuulostivatkin alkuun pelkältä piipitykseltä. Ensin äänet olivat monofonisia eli yksiäänisiä. Muutaman vuoden päästä tulivat polyfoniset eli moniääniset soittoäänet. Viimeisessä vaiheessa ennen älypuhelinten läpimurtoa ja soittoäänibisneksen häviämistä estradille astelivat mp3-kappaleet.
Entä muistatko operaattorilogot? Harmaasävynäytöllä luki oletusarvoisesti operaattorin nimi, mutta monet maksoivat mielellään voidakseen korvata operaattorin nimen tilattavalla logolla. Oman maun mukaiseen puhelimeen kuuluivat myös tekstarilla tilattavat näytönsäästäjät, jotka saattoivat olla animoituja sydämiä tai vilkkuvia hymiöitä.
Estetiikan osalta logot, taustakuvat ja animoidut näytönsäästäjät olivat vaatimattomia. Kustomointi oli kuuma ilmiö, vaikka tekniikka oli 2-bittistä.
Matopeli – kaikkien aikojen mobiilipelien klassikko
Ilmaiseksi Nokialaisen mukana sai parikin huikeaa ajanvietettä. Kiistaton ykkönen oli tietenkin legendaarinen, yksinkertainen ja koukuttava Matopeli. Se alkoi yhdestä hitaasti matelevasta kolmen pikselin minimadosta ja päättyi siihen, kun puhelin piippasi ”game over”, kun melkein koko ruudun täyttävä mato osui itseensä.
Nokia 3310:ssa oli Composerin ohella toinen erityisherkku: Space Impact -peli. Se oli sivuttain rullaava räiskintä, jossa avaruusalus ampui kaiken mikä liikkuu. Pelaaminen yhdellä kädellä oli todellista taituruutta – kunnes tuli vastaan se vihollinen, josta ei enää päässyt ohi.
Teknisiä rajoituksia mutta myös monta etua
Kännykän personoinnin harmillinen rajoitus oli muistin koko, joten tilauksia sai harkita tarkkaan. Eri soittoääniä mahtui moneen Nokialaiseen enintään kahdeksan kappaletta. Taustakuvia taas saattoi olla vain yksi, joten uuden tilaaminen hävitti aiemmat tilaukset.
Entisajan kännyköissä oli kuitenkin muutama tärkeä etu verrattuna nykyisiin älypuhelimiin. Monet muistavat kaiholla, kuinka akku kesti helposti viikon, jos puhelin oli etupäässä valmiustilassa.
Nokian takavuosien hittimallit olivat ällistyttävän kestäviä. Ne kestivät helposti pudotuksen asfaltille, ja tässäkin suhteessa 3310 niitti kovaa mainetta. Tosin esimerkiksi Nokia 2110 ei ollut kestävyydeltään kummoinen, mutta se ei ollut moksiskaan, vaikka se tipahti taskusta vesilätäkköön. Sen kuin hamusi sameasta vedestä puhelimen, irronneen akun ja takakannen, kuivaili ja kasasi. Virrat päälle, ja käyttö jatkui.
Lopuksi rahanarvoinen vinkki: Jos komeroosi on unohtunut 2000-luvun kännykkä avaamattomana valmistajan pakettiin, sillä on varmasti erinomainen keräilyarvo. Kurkistapa verkon markkinoita ja lyö rahoiksi – ellei herää niin intohimoinen nostalgia, että päätät ottaa antiikkiluurin käyttöön!
Mihin suuntaan puhelimet ovat tänä päivänä kehittyneet? Kurkkaa DNA:n tämän hetken suosituimmat älypuhelimet yrityksille!
