Suomea on pidetty pitkään koulutuksen mallimaana. Olemme pärjänneet hyvin PISA-tutkimuksissa, minkä ansiosta suomalaisen koulun menestystarinaa on viety ulkomaille asti. Omaan erinomaisuuteen ei kuitenkaan voi jäädä vellomaan. On aika miettiä, miten takaamme laadukkaan koulutuksen myös tuleville sukupolville.
Kyky uusiutua on avain menestykseen niin yrityksissä kuin koulumaailmassakin. Viime vuoden lopulla käynnistettiin 100 Koulua -hanke, jossa etsitään, kehitetään ja tuotetaan yhdessä koulujen ja koulutusasiantuntijoiden kanssa 100 koulutusta uudistavaa innovaatiota.
Suomalainen koulu on edustanut kansainvälistä huippua viimeiset sata vuotta. 100 Koulua -hankkeella halutaan luoda edellytykset maailman parhaalle koulutukselle myös seuraavalle sadalle vuodelle.
100 Koulua -hankkeen pääyhteistyökumppanina DNA:lla on ilo päästä todistamaan uusien koulutusinnovaatioiden syntyä. Haluamme tuoda projekteihin osaamistamme digitalisaation ja uuden työn aallonharjalta, mutta samalla myös oppia lapsilta, nuorilta ja koulutusalan ammattilaisilta.
Meillä vanhemmilla ihmisillä on nimittäin paljon opittavaa lapsilta ja nuorilta. Ajan hermolla pysyminen on haastavaa. Kuinka moni meistä muka käyttää sujuvasti Snapchattia tai Periscopea antiikinaikaisten some-kanavien, kuten Facebookin, rinnalla?
Lapset ja nuoret omaksuvat uusia viestintävälineitä järkyttävän nopealla tahdilla ja me muut tulemme kaukana perässä. Lasten luontainen uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus ajaa kokeilemaan uutta, mikä näyttää olevan iän myötä hiipuva ominaisuus. Uuden kokeilemisen into tyssää usein kustannuslaskelmiin, riskiarvioihin ja prosessikaavioihin.
Jos kehityksen perässä ei pysy, jää auttamatta jalkoihin. On kyettävä uusiutumaan ja oppimaan jatkuvasti uutta. Muuten jokin kaunis päivä herää kalkkiksena, joka ei ymmärrä nykyajan hömpötyksiä, eikä voi kuin todeta, että kyllä ennen kaikki oli paremmin.
Lisää pohdintaa oppimisen ja koulutuksen uudistumisesta löytyy Tulevaisuuden ammattilaiset -dokumenttisarjan kolmannesta jaksosta.