Suomessa koetaan muita Pohjoismaita vahvempaa valmiutta digitaalisiin häiriöihin, tekoälyuhkiin varautumisessa puutteita
Suomalaisorganisaatioissa luotetaan muita Pohjoismaita enemmän omaan kykyyn ylläpitää kriittisiä toimintoja vakavan digitaalisen häiriön aikana. Näin osoittaa Telenorin tuore pohjoismainen tietoturvatutkimus. Digitaalinen suvereniteetti ja tekoälyavusteisiin kyberuhkiin varautuminen ovat nyt organisaatioiden pöydällä. DNA on osa tutkimuksen tilannutta Telenor-konsernia.
Pohjoismaissa turvallisuus kiinnostaa, mutta täysi valmius harvinaista
Kaikissa neljässä Pohjoismaassa turvallisuus ja digitaalinen resilienssi ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi. Silti enemmistö organisaatioista arvioi valmiutensa pikemminkin kohtalaiseksi kuin vahvaksi.
Tietoturvatutkimuksen mukaan suomalaisorganisaatioiden koettu valmius digitaalisiin häiriöihin on pohjoismaisen vertailun kärkeä. Varautumisessa on silti parantamisen varaa. Suomessa 56 prosenttia vastaajista katsoo organisaationsa olevan hyvin valmistautunut ylläpitämään kriittisiä toimintojaan vakavan digitaalisen häiriön aikana, kun muissa Pohjoismaissa osuus on 47–49 prosenttia.
Tekoälyä hyödyntäviin kyberuhkiin varautuminen korostuu vahvimmin Suomessa ja Norjassa. Suomessa 64 prosenttia arvioi organisaationsa olevan vähintään jossain määrin valmis tunnistamaan tekoälyavusteisia kyberuhkia ja vastaamaan niihin, Ruotsissa vastaava osuus on 54 prosenttia ja Tanskassa 59 prosenttia. Norjassa koettu valmius on vahvin, siellä 65 prosenttia vastaajista arvioi organisaationsa olevan valmistautunut. Koko Pohjolassa kuitenkin vain noin joka kymmenes arvioi organisaationsa olevan täysin valmiina tunnistamaan tekoälyä hyödyntäviä kyberuhkia ja vastaamaan niihin.
Turvallisuuden merkitys korostuu hankinnoissa, investointinäkymät varovaisia
Enemmistö vastaajista arvioi, että turvallisuuden ja resilienssin merkitys tietoliikenneyhteyksien ja digitaalisten palvelujen hankintakriteereinä on kasvanut. Vahvimmin se näkyy Tanskassa, jossa 61 prosenttia vastaajista kertoo turvallisuuden ja resilienssin painoarvon kasvaneen. Suomessa ja Norjassa osuus on 60 prosenttia, Ruotsissa 50 prosenttia.
Investointinäkymät ovat kuitenkin varovaisia. Vastaajista 30–39 prosenttia odottaa kyberturvallisuuteen ja digitaaliseen resilienssiin tehtävien investointien kasvavan, kun taas noin puolet arvioi niiden säilyvän ennallaan.
Odotukset investointien kasvusta seuraavan 12 kuukauden aikana ovat vahvimmat Suomessa ja Norjassa. Molemmissa maissa 39 prosenttia vastaajista ennakoi investointien kasvavan. Tanskassa vastaava osuus on 37 prosenttia ja Ruotsissa 30 prosenttia.
Suomessa pelätään katkoksia ja tietomurtoja, digitaalisen suvereniteetin merkitys kasvussa
Pohjoismaiden keskeisimpiä huolia ovat palvelukatkokset ja tietomurrot, mutta myös huijaukset, haittaohjelmat ja tekoälyä hyödyntävät uhat korostuvat maittain eri tavoin.
Vakavat palvelukatkokset ovat organisaatioiden yleisin digitaalinen huolenaihe Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa ne mainitsee 44 prosenttia vastaajista, Ruotsissa ja Norjassa 39–40 prosenttia. Tanskassa vastaava osuus on 33 prosenttia.
Tietomurrot nousevat johdonmukaisesti keskeisten huolenaiheiden joukkoon kaikissa neljässä maassa. Niistä huolestuneiden osuus vaihtelee Tanskan 34 prosentista Suomen 41 prosenttiin.
Petokset ja toisena henkilönä esiintyminen korostuvat erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa. Kiristyshaittaohjelmat ja muut haittaohjelmat mainitaan yleisimmin Ruotsissa. Suomessa korostuvat muita maita enemmän tietojenkalastelu ja sosiaalinen manipulointi, jotka mainitsee 27 prosenttia vastaajista, sekä tekoälyavusteiset uhat, jotka mainitsee 25 prosenttia vastaajista.
Digitaalisen suvereniteetin merkitys tunnistetaan kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa 73 prosenttia arvioi, että organisaatiolle on jatkossa entistä tärkeämpää hallita sitä, missä kriittisiä tietoja säilytetään, kenellä niihin on pääsy ja minkä lainsäädännön piirissä niitä suojataan. Ruotsissa osuus on 63 prosenttia ja Norjassa vertailun korkein, 78 prosenttia.
